Keskilämpötila paikkakunnittain – 123 paikkakunnan mitatut kuukausiarvot

Mitä paikkakunnan säätilasto oikeastaan kuvaa?

Kun katson paikkakunnan säätilastoa, etsin vastausta siihen, millaista mitattu sää on ollut aineiston kattamana aikana. Olen koonnut tilastot kuukausiarvoista, joten myös tulkinnan lähtökohta on kuukausi. En esitä näitä lukuja tämänhetkisenä säätietona enkä ennusteena. Minulle ero on olennainen: toteutuneen sään tarkastelu ja tulevan sään odottaminen ovat eri asioita.

Aineistossa ovat mukana kuukausittainen keskilämpötila ja sademäärä. Olen laskenut kuukausiarvoista seuraavat:

• keskiarvot
• ääriarvot
• pakkaskuukaudet

Kun käytän sanaa säätilasto, tarkoitan tässä juuri tätä koontia. En tarkoita sillä kaikkea mahdollista paikkakunnan säästä saatavaa tietoa. Pidän rajauksen näkyvissä, jotta lukija tietää, mihin esittämäni havainnot ja laskelmat perustuvat ja mitä niillä kuvaan.

Minusta hyvä tapa aloittaa on nimetä oma kysymys mahdollisimman tarkasti. Haluanko tarkastella kuukausien lämpötiloja vai sateita? Etsinkö aineiston keskiarvoa vai sen ääriarvoa? Näin en tule lukeneeksi eri asioita tarkoittavia lukuja samanlaisina vastauksina. Sivulla keskilämpötila kuukausittain käsittelen lämpötilan kuukausittaista tarkastelua omana aiheenaan.

Pidän säätilastoa ennen kaikkea tapana palata mitattuun säähän. Muistikuva ja aineistosta laskettu arvo eivät ole sama asia, enkä käytä niitä toistensa korvikkeina. Kun kirjoitan tästä koonnista, nojaan kuukausiarvoihin. Oma kokemukseni saa näkyä tekstissä, mutta tilaston lukua en korvaa sillä, miltä sää on minusta tuntunut.

Miksi mukana on 123 paikkakuntaa?

Koontiin kuuluu 123 paikkakuntaa, joilla on oma mittaussarja. Samaan havaintopisteeseen osuvat paikkakunnat on yhdistetty. Tämä on minusta tärkeä tieto jo ennen lukujen katsomista. Paikkakuntien nimien määrästä ei pidä päätellä, että jokaisen nimen takana olisi muista erillinen havaintopiste. Olen käsitellyt samaan pisteeseen osuvat paikkakunnat yhdessä.

Kun etsin paikkakunnan tilastoa, ajattelen siis samalla sen mittaussarjaa. Paikkakunnan nimi auttaa löytämään tiedon, mutta varsinainen koonti rakentuu havaintoaineistosta. En halua antaa nimiluettelolla vaikutelmaa useammasta erillisestä mittaussarjasta kuin aineistossa on. Siksi yhdistämisen periaate kuuluu tämän sivun perustietoihin eikä vain lukujen taustalle jääväksi huomautukseksi. Pidän sen mukana myös omassa tulkinnassani.

Olen hakenut aineiston Ilmatieteen laitoksen avoimesta WFS-rajapinnasta. Haettavat tiedot ovat kuukausittainen keskilämpötila ja sademäärä. Niiden päälle olen tehnyt oman koontini ja laskelmani. Erottelen mielessäni nämä vaiheet: havaintojen lähde on Ilmatieteen laitos, mutta paikkakuntakohtainen kokoaminen ja kuukausiarvoista tehdyt laskelmat ovat omaa työtäni. Näin myös lukujen alkuperä pysyy selkeänä.

Aineisto on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssillä. Mainitsen lähteen ja lisenssin, koska haluan kertoa avoimesti, mistä käyttämäni tiedot tulevat. Pelkkä paikkakunnan nimi ja sen vieressä oleva luku eivät vielä kerro aineiston taustaa. Minulle lähteen nimeäminen kuuluu samaan huolellisuuteen kuin sen kertominen, että kyse on kuukausittaisista havainnoista eikä ennusteista.

Mitä vuosien 2016–2025 mittaussarjasta voi lukea?

Mittausjakson pituus on tässä koonnissa enimmillään 10 vuotta, vuosilta 2016–2025. Sana enimmillään on tärkeä. En tarkoita sillä, että jokaisen paikkakunnan sarja kattaisi automaattisesti saman ajanjakson kokonaan. Kun luen keskiarvoa tai ääriarvoa, pidän mukana tiedon siitä, että kyse on tämän aineiston kattamasta ajasta eikä rajattomasta katsauksesta menneeseen säähän.

Vuosiluvut auttavat minua pitämään väitteen oikean kokoisena. Jos kirjoitan aineiston korkeimmasta tai matalimmasta kuukausiarvosta, puhun tämän koonnin ääriarvosta. En kutsu sitä paikkakunnan kaikkien aikojen ennätykseksi. Käytössä oleva mittaussarja rajaa sitä, mitä voin sanoa. Minusta tämä rajaus on hyvä lukea yhtä tarkasti kuin itse tilastoluku ja sen nimi.

Sama varovaisuus koskee keskiarvoja. Käytän niitä tiivistämään mukana olevia kuukausiarvoja, en lupaamaan sitä, millaiseksi seuraava kuukausi muodostuu. Kun palaan lukemaan tilastoa myöhemmin, kysyn edelleen samaa: mistä ajasta tämä luku kertoo? En vaihda mennyttä aikaa tulevaksi vain siksi, että keskiarvo näyttää selkeältä ja helposti muistettavalta vastaukselta omaan kysymykseeni.

Jos tarkoitukseni on vertailla paikkakuntia, kiinnitän huomiota myös mittaussarjan rajaukseen. Pelkkä paikkakunnan nimi ei kerro sarjan pituutta, eikä koonnin enimmäispituus ole lupaus jokaisen sarjan kestosta. Pidän tämän eron mukana vertailussa. Laajempaa aihepiiriä käsittelen sivulla Ilmasto ja ennätykset, mutta tämän koonnin tulkinnan sidon sen omaan havaintoaineistoon ja ilmoitettuun ajanjaksoon.

Keskiarvot, ääriarvot ja pakkaskuukaudet eivät ole sama asia

Olen laskenut kuukausiaineistosta seuraavat:

• Keskiarvo: etsin siitä koottua kuvaa mukana olevista arvoista.
• Ääriarvo: etsin siitä aineiston ääripäätä.
• Pakkaskuukaudet: niiden tarkastelu kuuluu samaan kuukausiaineistoon.

Luen näitä eri kysymysten vastauksina, mutta en käytä näitä nimikkeitä toistensa sijasta. Jokaisen luvun kohdalla haluan ensin tietää, mitä laskelmaa se tarkoittaa ja mihin havaintoihin se perustuu.

Erityisesti ääriarvon kohdalla pysähdyn siihen, että lähtöaineisto on kuukausitasoinen. En muuta kuukausiarvoista laskettua ääriarvoa yksittäisen hetken lämpötilaksi tai yksittäisen päivän sateeksi. Se olisi eri väite kuin mitä käyttämäni aineisto kertoo. Minulle tarkka sanavalinta on tässä käytännöllinen apu: kuukausiarvo saa pysyä kuukausiarvona myös silloin, kun sen suuruus herättää huomiota.

Keskilämpötilaa ja sademäärää tarkastelen omina tietoinaan. Kun haluan tietää sateista, etsin sademäärää enkä päättele sitä lämpötilaluvusta. Kun kysyn lämpötilasta, palaan keskilämpötilaan. Sivulla sademäärä Suomessa käsittelen sateen tarkastelua erikseen. Tässä koonnissa molemmat kuuluvat samaan kuukausiaineistoon, mutta niiden nimet kertovat eri asioista eikä niitä pidä lukea yhtenä lukuna.

En halua antaa laskelman nimelle suurempaa merkitystä kuin sillä on. Keskiarvo ei ole ennuste, eikä aineiston ääriarvo ole lupaus tulevasta. Pakkaskuukausien koontikaan ei kerro tämänhetkistä tilannetta. Kun pidän nämä erot mukana, pystyn käyttämään tilastoa siihen, mihin olen sen koonnut: mitatun sään tarkasteluun paikkakunnittain ja kuukausiaineiston pohjalta tehtyjen laskelmien lukemiseen.

Näin minä luen paikkakuntakohtaista säätilastoa

Aloitan seuraavasti:

1. Aloitan paikkakunnasta ja siitä, mitä tietoa etsin.
2. Katson, puhutaanko keskilämpötilasta vai sademäärästä ja onko esillä keskiarvo vai ääriarvo.
3. Ryhdyin tulkitsemaan lukua vasta sitten.

Tämä lukujärjestys auttaa minua välttämään sen, että poimin kiinnostavan arvon irti sen merkityksestä. Haluan pystyä sanomaan omin sanoin, mitä kyseinen tilastotieto kuvaa.

Seuraavaksi palautan mieleeni aineiston aikarajauksen. Sarjat ulottuvat enimmillään vuosille 2016–2025, ja laskelmat perustuvat kuukausiarvoihin. En siis etsi tästä koonnista vastausta tämänhetkiseen säähän. Jos oma kysymykseni koskee tulevaa, tämä aineisto ei muutu ennusteeksi sillä, että katson sitä juuri nyt. Käytän sitä menneen, mitatun sään tarkasteluun ja pidän käyttötarkoituksen näkyvissä.

Paikkakuntien vertailussa palaan vielä havaintopisteisiin. Samaan pisteeseen osuvat paikkakunnat on yhdistetty, joten nimiä ei kannata käsitellä irrallaan mittaussarjoista. Myös laskelman laji ja ajanjakso kuuluvat vertailuun. Minulle mielekäs vertailu alkaa siitä, että tiedän, mitä olen asettamassa rinnakkain. Muuten huomioni voi kiinnittyä lukujen eroon ennen kuin olen selvittänyt, mitä luvut tarkoittavat.

Lukiessani pidän erillään myös lähteen havainnot ja oman tulkintani. Kuukausiaineisto tulee Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta, ja olen koonnut sekä laskenut siitä tämän kokonaisuuden. Oma arvioni auttaa kertomaan, miten itse käyttäisin tietoa, mutta se ei ole uusi mittaustulos. Siksi palaan lopulta aina samaan perustaan:

• mitä on mitattu
• miltä ajalta
• mitä siitä on laskettu

Aiheeseen liittyy läheisesti myös lämpötilaennätykset Suomessa.

Usein kysyttyä

Mistä säätilastot paikkakunnittain on koottu?

Olen hakenut kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Ilmatieteen laitoksen avoimesta WFS-rajapinnasta. Olen laskenut aineistosta keskiarvoja, ääriarvoja ja pakkaskuukausia. Aineiston lisenssi on CC BY 4.0.

Kuinka monelta paikkakunnalta tilastoja on?

Koontiin kuuluu 123 paikkakuntaa, joilla on oma mittaussarja. Olen yhdistänyt samaan havaintopisteeseen osuvat paikkakunnat.

Miltä ajalta kuukausitilastot ovat?

Mittaussarjan pituus on enimmillään 10 vuotta eli 2016–2025. En tarkoita enimmäispituudella, että jokaisen paikkakunnan sarja kattaisi koko ajanjakson.

Voiko tilastosta päätellä tulevan kuukauden sään?

En käytä tätä koontia ennusteena. Luvut perustuvat mitattuihin kuukausihavaintoihin ja niistä tekemiini laskelmiin. Ne kuvaavat aineiston kattamaa aikaa, eivät tulevan kuukauden tai tämänhetkistä säätä.