Vuodenajat Heinolan postireitiltä katsottuna
Kokoan tähän osioon vuodenaikojen tutut käännekohdat ensilumesta kevättulvaan ja keskikesän valoon. Kerron, mitä olen nähnyt Heinolan postireitillä, mitä säähistoriasta voi tarkistaa ja miten luen ennusteita. Löydät omat sivut lumelle, pakkasille, juhannuksen ja joulun säälle sekä päivän pituudelle.
Lähden postireitille aamuviiden jälkeen, ja vuodenaikojen vaihtuminen tuntuu usein ensin auton lasissa tai tien pinnassa. Olen jakanut postia Heinolan maaseutualueella vuodesta 2004. Vuodesta 2016 olen merkinnyt jakolistan reunaan ja keittiön seinäkalenterin marginaalian esimerkiksi:
- ensimmäisen hallan
- Ruotsalaisen jäätymisen
- maahan jääneen ensilumen
Pidän tätä osiota, jotta voin palata havaintoihin myöhemmin enkä joudu luottamaan pelkkään muistikuvaan. Samalla saan erotettua oman reittini kokemukset laajemman alueen mitatusta säähistoriasta. Yhden pihatien kuura ei vielä kerro koko Heinolan tilanteesta.
Voit aloittaa siitä vuodenajan kysymyksestä, joka juuri askarruttaa. Ensilumi, lumitilanne ja lumensyvyys kertovat lumesta eri aspekteista. Milloin lumet sulavat ja kevättulva jatkavat kevääseen, juhannuksen sää ja joulun sää puolestaan tuttuihin juhlapäiviin.
- Ensilumi, lumitilanne ja lumensyvyys kertovat lumesta eri asioita.
- Milloin lumet sulavat ja kevättulva jatkavat kevääseen.
- Juhannuksen sää ja joulun sää liittyvät tuttuihin juhlapäiviin.
- Kaamos ja pimein aika sekä auringonnousu ja auringonlasku auttavat hahmottamaan valon vaihtelua.
- Yöpakkaset ansaitsevat oman sivunsa, sillä kylmä notkelma voi yllättää silloinkin, kun muu reitti on sula.
En ole meteorologi: luen Ilmatieteen laitoksen ja Forecan ennusteita ja selitän, miten niitä itse tulkitsen. Lukiessa kannattaa erottaa toisistaan päivätty havainto, mittaustieto ja ennuste.
Annan vuodenaikojen seuraamiselle omassa ilmapuntarissani nelosen, koska tutun reitin pienet muutokset kiinnostavat minua vuodesta toiseen; luku on oma arvioni, ei mitattu osuvuusluku.
Tämä on oma arvioni, ei mitattu osuvuusluku.
-
Kevättulva syntyy lumen sulaessa
Kevättulva on lumen sulamisvesien aiheuttama vesistöjen vedenpinnan nousu. Etelässä huippu osuu yleensä maalis–huhtikuulle, Lapissa toukokuulle. Tulvan suuruutta arvioidessani katson lumen vesiarvon lisäksi sulamisajan säätä ja sateita. Tulvakeskus ennustaa…
-
Juhannuksen sää – mitä lämpötiloilta ja sateilta voi odottaa?
Juhannuksen päivän ylin lämpötila on suuressa osassa maata tyypillisesti noin 20 astetta. Vain joka toinen tai kolmas juhannus on poutainen ja aurinkoinen. Itse erotan tavallisen juhannussään yksittäisen juhannuksen…
-
Joulun sää – milloin joulu on valkea?
Joulun sää on lumen osalta erilainen eri puolilla Suomea. Valkea joulu tarkoittaa, että jouluaattona kello 14 maassa on vähintään senttimetri lunta. Pohjois-Suomessa valkea joulu on lähes varma, saaristossa…
-
Kaamos ja pimein aika – mitä auringon poissaolo tarkoittaa?
Kaamos eli polaariyö on vuotuinen ajanjakso, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Utsjoella se kestää lähes kaksi kuukautta, Sodankylässä muutaman päivän. Kaamos ei tarkoita jatkuvaa täydellistä pimeyttä: päivällä…
-
Auringonnousu ja auringonlasku – mitä ajat tarkoittavat?
Auringonnousu on hetki, jolloin auringon yläreuna ilmestyy horisontin yläpuolelle. Auringonlaskussa yläreuna painuu sen alle. Ajat riippuvat vuodenajasta ja sijainnista. Kun luen nousuaikaa, erotan sen hämärästä: aamulla ei ole…
-
Yöpakkaset – miten ne eroavat hallasta?
Yöpakkaset tarkoittavat kasvukaudella pakkasta myös 2 metrin korkeudella. Halla taas tarkoittaa pakkasta maanpinnan tasolla, vaikka ylempänä olisi vielä plussaa. Kun luen yön lämpötiloja, erotan nämä toisistaan: maanpinnan kylmyys…
-
Milloin ensilumi sataa Suomessa?
Ensilumi merkitään Ilmatieteen laitoksen tilastoihin, kun sääaseman lumensyvyysmittari näyttää aamulla vähintään yhden sentin lunta. Havaintoaika on kello 8, kesäaikana kello 9. Ensilumi ei tarkoita pysyvää lumipeitettä, vaan pysyväksi…
-
Lumitilanne – mitä lumensyvyys ja lumipeite kertovat?
Lumitilannetta kuvaavat lumensyvyys, lumipeitteen yhtäjaksoisuus ja lumipeitteisten päivien määrä. Ilmatieteen laitoksen tilastoihin merkitään sääaseman aamun lumensyvyys. Pysyvä lumipeite tarkoittaa talven pisintä yhtäjaksoista jaksoa, jolloin maassa on vähintään 1…
-
Lumensyvyys Suomessa – mittaus, lumipeite ja ennätykset
Lumensyvyys tarkoittaa maassa olevan lumikerroksen paksuutta senttimetreinä. Vertailumittaus tehdään sääasemalla aamulla kello 8, kesäaikana kello 9. Luen lukemaa aina paikan ja mittausajan kanssa: tienvarren kinos ei vastaa sääaseman…
-
Milloin lumet sulavat Etelä-Suomessa ja muualla maassa?
Lumet sulavat etelässä tyypillisesti maalis–huhtikuun vaihteessa. Pohjoisimmassa Lapissa lumipeite viipyy toukokuun loppuun asti. Tarkoitan tässä pysyvän lumipeitteen päättymistä, en jokaisen lumilaikun katoamista. Lumipeite on yleensä paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä,…
Päivitän osiota, kun käyn läpi päivättyjä reittihavaintojani tai tarkistan sivuilla käyttämiäni mittaustietoja ja ennusteiden selityksiä. Pidän oman havaintoni erillään virallisesta mittauksesta ja merkitsen ajankohdan näkyviin. Jos huomaat virheen, voit kertoa minulle sivun osoitteen, virheellisen kohdan ja mahdollisen lähteen. Niiden avulla pystyn tarkistamaan asian ja korjaamaan tekstin.