Sääilmiöt postireitin varrelta
Kokoan tänne selityksiä sääilmiöistä, joita kohtaan postireitillä tai seuraan sääkartoilta. Löydät omat sivut tutkille, revontulille, hallalle ja muille ilmiöille. Kerron, mitä havainto näyttää, mitä ennuste tarkoittaa ja missä oman tulkintani rajat kulkevat.
Lähden Heinolan maaseudun postireitille aamuviiden jälkeen, oli vastassa sumu, pakkanen tai vesisade. Olen jakanut täällä postia vuodesta 2004. Samat pellonreunat ja tiennotkot auttavat huomaamaan, kuinka paikallinen ilmiö sää voi olla. Vuodesta 2016 olen merkinnyt jakolistan reunaan ja keittiön seinäkalenterin marginaaliin ensimmäisiä halloja, Ruotsalaisen jäätymistä ja maahan jäänyttä ensilunta. Pidän tätä osiota, jotta voin avata havaintojeni taustaa ja selvittää sanoja, joita ennusteissa ja varoituksissa käytetään.
En ole meteorologi. Luen Ilmatieteen laitoksen ja Forecan ennusteita ja vertaan niitä siihen, mitä reitillä näen. Aloita siitä ilmiöstä, joka askarruttaa: ukkostutka ja sadetutka auttavat tulkitsemaan karttakuvia, revontulet ja revontuliennuste taivaan valoja.
Muilla sivuilla käsittelen näitä ilmiöitä:
- hallaa ja hallavaroitus
- sumu
- raekuurot
- myrsky ja tuulen puuskat
- jäätävä sade
- tykkylumi, kuura ja huurre
- trombi Suomessa
- lämpötilainversio
Erottelen teksteissä omat havainnot, mitatut tiedot ja ennusteiden tulkinnan, sillä ne eivät kerro aivan samaa asiaa.
Annan aiheelle omassa ilmapuntarissani nelosen, koska ilmiöiden tunnistaminen auttaa minua ymmärtämään reitin säätä; luku on subjektiivinen arvioni, ei mitattu osuvuusluku.
Tämä on oma arvioni, ei mitattu osuvuusluku.
-
Ukkostutka näyttää salamat – näin tulkitsen havaintoja
Ukkostutkalla tarkoitetaan tavallisesti karttaa, jossa salamahavainnot näkyvät sadetutkan yhteydessä. Ilmatieteen laitos paikantaa salamat salamanpaikantimella, ja havainnot ovat lähes reaaliaikaisia. Minä erotan karttaa lukiessani havainnon ennusteesta: kartta kertoo havaituista…
-
Sadetutka näyttää sateen paikan – näin luen tutkakuvaa
Sadetutka näyttää sadepisaroista ja lumihiutaleista heijastuvien mikroaaltojen avulla, missä sataa. Voimakkaampi kaiku kertoo rankemmasta sateesta. Katson kuvien sarjasta myös sadealueen liikettä, mutta en pidä sitä varmana ennusteena: kuurot…
-
Revontulet – ennuste ja sen lukujen tulkinta
Revontuliennuste kertoo revontulien esiintymisen todennäköisyydestä. Minä erotan toisistaan koko maapallon geomagneettista aktiivisuutta kuvaavan Kp-indeksin ja Ilmatieteen laitoksen käyttämän R-luvun. Ennusteen todennäköisyydet koskevat Etelä- ja Keski-Suomea. Parasta katseluaikaa ovat…
-
Hallavaroitus – mitä halla tarkoittaa ja mistä hallatiedon saa?
Hallavaroitus ei ole Ilmatieteen laitoksen varoitustuotteen nimi. Hallan todennäköisyyden saa maatalouden tekstiviestipalvelusta. Hallassa lämpötila laskee kasvukauden aikana maanpinnan tasalla pakkaselle. Minulle tärkeä ero on mittauskorkeus: pakkanen tarkoittaa nollan…
-
Sumu syntyy pienistä vesipisaroista
Sumu on ilmassa leijuvia pieniä vesipisaroita. Sumusta puhutaan, kun näkyvyys jää alle kilometrin. Pisaroita syntyy, kun vesihöyry tiivistyy kosteuden lisääntyessä tai lämpötilan laskiessa. Itse pidän mielessä eron utuun:…
-
Rakeita kesällä – mistä raekuuro syntyy?
Rakeita sataa korkeista kuuro- ja ukkospilvistä lähinnä kesäaikaan. Tavallinen jäärae on pyöreä, osin läpikuultava ja kooltaan 5–10 mm. Raekuuro on usein hyvin paikallinen ja liittyy tavallisesti ukkoseen. Suomen…
-
Myrsky ja tuulen puuskat – mitä eroa niillä on?
Myrsky tarkoittaa tuulta, jonka 10 minuutin keskinopeus on vähintään 21 m/s. Puuska on lyhyt, 5–10 sekunnin nopeushuippu, joka ylittää keskituulen. Erottelen nämä ennustetta lukiessani: merellä myrskyvaroitus perustuu keskituuleen,…
-
Jäätävä sade jäätyy pintoihin ja tekee kulusta liukasta
Jäätävä sade on alijäähtynyttä vettä, joka jäätyy heti osuessaan pintoihin. Sitä syntyy, kun lumi sulaa lämpimässä ilmakerroksessa ja vesi jäähtyy uudelleen maanpinnan lähellä. Pinnoille muodostuva jää tekee liikkumisesta…
-
Tykkylumi kertyy puiden oksille raskaaksi kuormaksi
Tykkylumi eli tykky on puun latvukseen ja oksille kasaantuva raskas lumikerrostuma. Sen syntyyn tarvitaan runsaasti ilmankosteutta, ja kohtalainen tuuli edistää kertymistä. Tykkyä syntyy sekä pilvi- ja sumupisaroista että…
-
Kuura ja huurre – miten ne eroavat toisistaan?
Kuura syntyy, kun ilmassa oleva vesihöyry härmistyy suoraan jääksi kylmälle pinnalle. Huurre puolestaan muodostuu alijäähtyneistä vesipisaroista, jotka jäätyvät osuessaan pintaan. Minä muistan eron lähtöaineesta: kuurassa vesihöyry muuttuu jääksi,…
Päivitän osiota, kun käyn läpi kalenterimerkintöjäni, tarkistan lähdetietoja tai huomaan selityksessä korjattavaa. Merkitsen havaintoihin paikan ja ajankohdan silloin, kun ne ovat tiedossani. Jos löydät virheen, voit kertoa siitä minulle palautteella. Liitä mukaan sivun osoite, korjattava kohta ja mahdollinen lähde, jotta pystyn tarkistamaan asian enkä joudu arvaamaan, mitä tarkoitat.