Keskilämpötila kuukausittain – mitä luvut kertovat?

Mitä kuukausittainen keskilämpötila tarkoittaa?

Keskilämpötila tiivistää lämpötilahavaintoja yhdeksi luvuksi. Kuukausittain esitettynä se auttaa vertaamaan, miten lämpöolot muuttuvat kuukaudesta toiseen ja paikkakunnalta toiselle. Minulle tärkein ero on keskiarvon ja yksittäisen havainnon välillä: kuukauden lukema ei tarkoita, että lämpötila pysyisi sen tuntumassa jokaisena päivänä.

Olen laskenut kuukausien keskilämpötilat Ilmatieteen laitoksen avoimesta aineistosta. Mukana on 123 paikkakuntaa, joilla jokaisella on oma vähintään kahdeksan vuoden mittaussarja. Esitän sekä kaikkien mukana olevien paikkakuntien keskiarvon että kunkin kuukauden kylmimmän ja lämpimimmän paikkakunnan lukeman.

Kun kirjoitan kaikkien paikkakuntien keskiarvosta, tarkoitan juuri tämän aineiston paikkakuntia. En nimeä lukua koko Suomen alueelliseksi keskilämpötilaksi. Samoin kylmin ja lämpimin tarkoittavat tässä mukana olevien paikkakuntien kuukausikeskiarvoja, eivät yksittäisiä lämpötilaennätyksiä.

Aineistotiedoissa ei ilmoiteta mittaussarjojen alkamis- ja päättymisvuosia. Siksi en väitä lukujen kuvaavan jotakin tiettyä yhteistä vertailujaksoa. Vähimmäispituus kertoo havaintojen ajallisesta kattavuudesta, mutta ei yksin siitä, osuvatko sarjat samoihin vuosiin.

Luen näitä lukuja vertailuna, en ennusteena. Ne eivät kerro tämänhetkistä lämpötilaa eivätkä tulevan kuukauden säätä. Laajempaan aihepiiriin johdattaa Ilmasto ja ennätykset, mutta tämän tarkastelun pidän kuukausien keskilämpötiloissa. En myöskään päättele pelkän kuukausiarvon perusteella, millaisia lämpötilavaihteluita havaintojen joukkoon mahtui.

Talvella paikkakuntien erot ovat suurimmillaan

Kuukausi	Kaikkien paikkakuntien keskiarvo	Kylmin paikkakunta	Lämpimin paikkakunta
Tammikuu	−6,7 °C	Muonio, −14,7 °C	Maarianhamina, −0,6 °C
Helmikuu	−5,6 °C	Muonio, −11,6 °C	Maarianhamina, −0,7 °C
Joulukuu	−3,6 °C	Levi, −10,9 °C	Nauvo, 1,7 °C

Luen nämä rinnakkain, sillä yhteinen keskiarvo ei yksin näytä, kuinka erilaiset kuukausiarvot aineiston paikkakunnilla on. Vaikka helmikuun yhteinen keskiarvo on tammikuuta korkeampi, Maarianhaminan helmikuun arvo on hieman sen tammikuun arvoa alempi. Talvikuukausien lämpimintä tai kylmintä paikkakuntaa ei siis kannata päätellä pelkästään tammikuun perusteella.

Etelän ja pohjoisen erot ovat aineistossa suurimmillaan talvella. Minulle tämä on olennainen muistutus siitä, miksi paikkakunnan nimi kuuluu lämpötilaluvun yhteyteen. Pelkkä kuukauden nimi ja kaikkien paikkakuntien keskiarvo jättävät paikallisen eron piiloon.

Aihetta täydentää Suomen kylmimmät paikkakunnat. Tässä vertailussa en kuitenkaan puhu pakkasennätyksistä. Esimerkiksi Muonion tammikuun lukema on kuukausikeskiarvo, ei tieto kylmimmästä yksittäisestä mittauksesta. Sen perusteella en myöskään sano, kuinka kylmä jokin tietty aamu oli tai kuinka pitkään kylmä sää jatkui. Ne ovat eri kysymyksiä kuin kuukauden keskimääräinen lämpötila.

Kevään keskilämpötilat nousevat eri tahtiin

Kuukausi	Kaikkien paikkakuntien keskiarvo	Kylmin paikkakunta	Lämpimin paikkakunta
Maaliskuu	−2,4 °C	Kilpisjärvi, −8,4 °C	Maarianhamina, 0,9 °C
Huhtikuu	2,4 °C	Kilpisjärvi, −3,5 °C	Kannelmäki, 5,0 °C
Toukokuu	9,3 °C	Kilpisjärvi, 2,9 °C	Myyrmäki, 11,6 °C

Kun vertaan lukemia, pidän mielessäni, että ne kuvaavat kuukautta kokonaisuutena. Niistä ei selviä, milloin lämpimät tai kylmät jaksot kuukauden sisällä olivat. Huhtikuussa kaikkien paikkakuntien keskiarvo ja kylmimmän paikkakunnan arvo ovat kuukauden vertailussa erilaiset myös etumerkiltään. Kevään lämpimin paikkakunta vaihtuu aineistossa kuukaudesta toiseen, vaikka Kilpisjärvi pysyy kylmimpänä näissä kevätkuukausissa.

Minusta kevään luvut kannattaa lukea kuukausi ja paikkakunta kerrallaan. Jos katsoisin vain kaikkien paikkakuntien keskiarvoa, en näkisi esimerkiksi Kilpisjärven ja lämpimimmän paikkakunnan eroa. Jos taas katsoisin vain lämpimintä paikkakuntaa, aineiston muu vaihtelu jäisi sivuun.

En käytä näitä kuukausiarvoja lumen sulamisen tai hallan päättymisen päivämäärän määrittämiseen. Sellaisia päivämääriä aineistossa ei anneta. Kuukausikeskiarvo vastaa kysymykseen lämpötilan keskimääräisestä tasosta, ei siihen, mitä tiettynä aamuna tapahtui. Siksi kevään etenemisen vertailu ja yksittäisen ulkoilupäivän arviointi ovat minulle eri asioita.

Kesällä erot pienenevät, mutta eivät katoa

Kuukausi	Kaikkien paikkakuntien keskiarvo	Kylmin paikkakunta	Lämpimin paikkakunta
Kesäkuu	15,0 °C	Kilpisjärvi, 8,7 °C	Lahti, 17,4 °C
Heinäkuu	17,2 °C	Kilpisjärvi, 12,7 °C	Joroinen, 19,2 °C
Elokuu	15,4 °C	Kilpisjärvi, 10,8 °C	Rymättylä, 17,6 °C

Heinäkuun kaikkien paikkakuntien keskiarvo on aineiston kuukausista korkein. Kesäkuun yhteinen keskiarvo ei siis ole kummankaan näistä paikkakunnista oma kuukausiarvo. Tämä ero on hyvä pitää mukana jo lukujen otsikoissa. Heinäkuun lämpimin paikkakunta ei siten ole sama kuin kesäkuussa. Kaikkien paikkakuntien elokuun keskiarvo on tässä aineistossa hieman kesäkuun keskiarvoa korkeampi, mutta heinäkuun keskiarvoa alempi.

Etelän ja pohjoisen väliset erot ovat pienimmillään kesällä. Se ei tarkoita, että paikkakuntien lämpöolot olisivat samanlaiset. Esimerkiksi Kilpisjärven ja lämpimimmän paikkakunnan kuukausiarvot poikkeavat toisistaan jokaisena näistä kesäkuukausista.

Minulle kesälukujen tärkein lukutapa on erottaa keskimääräinen lämpötila siitä, miltä yksittäinen päivä tuntui. Kolea päivä ei yksin kerro kuukauden keskiarvoa, eikä korkea kuukausikeskiarvo lupaa lämpöä jokaiselle aamulle. En myöskään päättele näistä luvuista hellepäivien määrää, sillä sitä ei aineistotiedoissa anneta. Pidän keskilämpötilan omana tietonaan enkä muuta sitä kuvaukseksi kaikista kuukauden päivistä.

Syksyn luvut ja paikkakuntakohtaisen vertailun rajat

Kuukausi	Kaikkien paikkakuntien keskiarvo	Kylmin paikkakunta	Lämpimin paikkakunta
Syyskuu	10,8 °C	Kilpisjärvi, 6,7 °C	Hanko, 13,9 °C
Lokakuu	4,7 °C	Saariselkä, −0,4 °C	Hanko, 8,7 °C
Marraskuu	−0,2 °C	Levi, −7,9 °C	Nauvo, 4,7 °C

Syksyn luvuissa näkyy, kuinka sekä kylmimmän että lämpimimmän paikkakunnan nimi voi vaihtua kuukauden vaihtuessa. Lokakuussa lämpimin on edelleen Hanko.

Kun etsin paikkakunnan lämpöoloista tietoa, aloitan sen omasta kuukausiarvosta. Kaikkien paikkakuntien keskiarvo antaa rinnalle vertailukohdan, mutta en käytä sitä puuttuvan paikallisen luvun korvikkeena. Aiheeseen liittyvät myös säätilastot paikkakunnittain, kun kiinnostuksen kohteena on nimenomaan paikkakuntakohtainen tarkastelu.

Pidän erillään myös kuukausikeskiarvon ja yksittäisen sääilmiön ajankohdan. Syyskuun keskilämpötilasta en päättele ensimmäisen hallan päivää, enkä marraskuun keskilämpötilasta sitä, milloin ensilumi jäi maahan. Näitä tapahtumatietoja ei annetuissa kuukausiluvuissa ole.

Oma lukujärjestykseni on yksinkertainen:

1. Tarkistan kuukauden, paikkakunnan ja sen, onko luku paikallinen vai kaikkien mukana olevien paikkakuntien keskiarvo.
2. Tarkistan aineiston ajalliset tiedot.

Tässä tiedän mittaussarjojen vähimmäispituuden, mutta en niiden tarkkoja vuosia. Näin en anna lukemalle sellaista tarkkuutta tai käyttötarkoitusta, jota annetut tiedot eivät tue.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös Ilmatieteen laitoksen havaintoasemat.

Usein kysyttyä

Mitä keskilämpötila tarkoittaa?

Keskilämpötila on tarkasteltavan ajan lämpötilahavaintojen keskiarvo. Kuukausikeskiarvo kuvaa kuukauden keskimääräistä lämpötilaa, ei yksittäisen päivän lämpötilaa tai kuukauden kylmintä havaintoa.

Mihin kuukausittaiset luvut perustuvat?

Olen laskenut luvut Ilmatieteen laitoksen avoimesta aineistosta. Mukana on 123 paikkakuntaa, joilla jokaisella on vähintään kahdeksan vuoden mittaussarja. Sarjojen tarkkoja alkamis- ja päättymisvuosia ei aineistotiedoissa ilmoiteta.

Mikä kuukausi on aineistossa lämpimin?

Heinäkuu: kaikkien mukana olevien paikkakuntien keskiarvo on 17,2 °C. Heinäkuun lämpimin paikkakunta on Joroinen, 19,2 °C, ja kylmin Kilpisjärvi, 12,7 °C.

Voiko kuukausikeskiarvosta päätellä tulevan sään?

En käytä kuukausikeskiarvoa ennusteena. Se auttaa vertaamaan aineiston lämpöoloja, mutta ei kerro tämänhetkistä lämpötilaa tai tulevan yksittäisen päivän säätä.