Yöpakkaset – miten ne eroavat hallasta?

Yöpakkanen ja halla kertovat eri korkeuksien lämpötilasta

Kun puhun yöpakkasesta, tarkoitan kasvukauden yötä, jolloin lämpötila laskee pakkasen puolelle myös 2 metrin korkeudella. Pelkkä maanpinnan pakkanen ei siis vielä tarkoita yöpakkasta. Tämä ero on minulle tärkein asia koko käsitteessä: samasta yöstä voi puhua hallayönä ilman, että kyseessä on yöpakkanen.

Halla tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee kasvukaudella pakkasen puolelle maanpinnan tasolla. Silloin 2 metrin korkeudella voi yhä olla plussaa. Kun vertaan lukemia, katson siksi lämpötilan lisäksi mittauskorkeutta. Muuten saattaisin verrata toisiinsa lukuja, jotka kertovat eri asiasta.

Terminen kasvukausi tarkoittaa aikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyttelee yli +5 asteessa. Se ei tarkoita, että lämpötila pysyisi koko ajan tämän rajan yläpuolella. Vuorokauden keskilämpötila ja yön alin lämpötila ovat eri asioita. Pidän tämän eron mielessä myös silloin, kun luen, miten vuodenajat määritellään.

Itselleni selkein muistettava asia on tämä: halla kertoo maanpinnan pakkasesta, yöpakkanen pakkasesta myös ylempänä. Kumpaakaan sanaa en käytä vain siksi, että yö tuntuu kylmältä. Ratkaisevaa on, missä lämpötila on laskenut pakkasen puolelle.

Miksi plussan puolella oleva lukema ei sulje hallaa pois?

Maanpinnan ja 2 metrin korkeuden lämpötilaero on kasvukaudella keskimäärin 3 astetta. Kesäaikana eron on havaittu olevan suurimmillaan jopa 10 astetta. Siksi ylempää mitattu lämpötila ei yksin kerro, onko maanpinnan tasolla käyty pakkasella. Minulle tämä selittää hallan ja yöpakkasen eroa paremmin kuin pelkkä sanojen määritelmä.

Keskimääräinen ero ei kuitenkaan ole laskukaava jokaiselle yölle. En vähennä 2 metrin lukemasta automaattisesti 3 astetta ja kutsu tulosta maanpinnan lämpötilaksi. Keskiarvo kuvaa eroa yleisesti, ei anna yksittäisen yön maanpintalukemaa. Myöskään suurin havaittu ero ei tarkoita, että ero olisi tavallisesti niin suuri.

Maanpinnan alin lämpötila mitataan kesäkaudella joka yö 5 senttimetrin korkeudella. Kun puhutaan maanpinnan hallahavainnosta, kyse on siis eri mittauskorkeudesta kuin yöpakkasen määritelmässä. Tarkistan tämän ennen kuin tulkitsen, mitä yön lukema tarkoittaa.

Mittauskorkeudet, jotka pidän erillään:

• yöpakkasen määritelmässä: 2 metrin korkeus
• hallan määritelmässä: maanpinnan taso
• maanpinnan alin lämpötila kesäkaudella: 5 senttimetrin korkeus

Jos ennuste ja oma havainto näyttävät olevan ristiriidassa, aloitan juuri tästä erosta. Ennen johtopäätöstä haluan tietää, koskevatko ne samaa korkeutta. Sama kysymys kannattaa pitää mukana, kun pohtii, miksi sääennuste meni pieleen: maanpinnan pakkanen ja ylempänä oleva plussalukema eivät itsessään kumoa toisiaan.

Milloin hallaa esiintyy ja mitä ankara halla tarkoittaa?

Etelä-Suomessa hallaa esiintyy kasvukaudella toukokuusta syyskuuhun keskimäärin yli kaksi kertaa useammin kuin yöpakkasia. Halla ei siis ole sama asia kuin harvemmin esiintyvä pakkanen myös 2 metrin korkeudella. Kun luen kylmistä öistä, pidän nämä käsitteet erillään myös yleisyyttä vertaillessani.

Kesäkuussakin hallaa esiintyy joka vuosi osissa Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata. Kesäkuu ei siten yksin sulje hallaa pois. En tee kuukauden nimestä päätelmää yksittäisen yön lämpötilasta. Kuukausi kertoo ajankohdan, mutta hallan määritelmässä ratkaisee maanpinnan lämpötila kasvukauden aikana.

Ankarasta hallasta puhutaan, kun lämpötila maanpinnan tasolla laskee alle −4 asteen. Raja koskee nimenomaan maanpintaa. Se ei ole yöpakkasen yleinen määritelmä eikä tarkoita, että kaiken hallan pitäisi olla näin kylmää. Tavalliseen hallaan riittää maanpinnan lämpötilan laskeminen pakkasen puolelle.

Halla tai yöpakkanen voi vahingoittaa istutuksia ja viljelmiä. Siksi pidän eroa käytännöllisenä, en vain sanavalintana. Plussalla oleva 2 metrin lukema ei yksin vastaa kysymykseen maanpinnan hallasta. Kun tarkastelen, mitä säätilastot paikkakunnittain kertovat, erotan samalla tavalla hallan yleisyyden yksittäisen yön havainnosta. Keskimääräinen yleisyys ei ole tietyn yön lämpötilalukema.

Mitä katson ennusteesta ja mitä havainnosta?

Ennustetta lukiessani aloitan kysymyksestä, mitä lämpötilaa olen katsomassa. Yöpakkasen määritelmässä olennainen korkeus on 2 metriä, hallassa maanpinnan taso. En käytä näitä toistensa vastineina. Jos haluan tietää, oliko hallaa, etsin maanpinnan alinta lämpötilaa enkä tyydy pelkkään ylempää mitattuun lukemaan.

Ilmatieteen laitoksen Paikallissää-palvelun havaintojen vuorokausiarvoissa on hallahavaintoja. Havainto kertoo toteutuneesta lämpötilasta. Ennusteen lukeminen ja toteutuneen yön tarkastaminen ovat minulle eri asioita: ennusteesta katson odotusta, havainnosta sitä, mitä mitattiin. Tämä kirjoitus selittää käsitteitä, ei anna yön ennustetta tai tämänhetkistä lämpötilaa.

Erotan myös pakkasvaroituksen hallasta. Ilmatieteen laitoksen pakkasvaroitus tarkoittaa kireää pakkasta, eikä se ole sama asia kuin hallavaroitus. Esimerkiksi Etelä-Suomessa keltaisen pakkasvaroituksen raja on alle −20 astetta. Sitä ei pidä sekoittaa ankaran hallan rajaan, joka koskee maanpinnan lämpötilaa.

Oma lukutapani on siksi rauhallinen:

1. Selvennän ensin käsitteen.
2. Tarkistan sitten mittauskorkeuden.
3. Katson vasta sen jälkeen lukeman.

Näin en kutsu jokaista hallayötä yöpakkaseksi enkä päättele plussalukemasta, ettei maanpinnassa olisi voinut olla pakkasta. Ennusteen luotettavuutta arvioiva ilmapuntarini on oma arvioni, ei mitattu osuvuusluku.

Samaan kysymykseen liittyy kevättulva.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös juhannuksen sää.

Usein kysyttyä

Mitä yöpakkaset tarkoittavat?

Yöpakkasesta puhutaan kasvukaudella, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle myös 2 metrin korkeudella. Pelkkä maanpinnan pakkanen on hallaa.

Voiko hallaa olla, vaikka lämpötila on plussalla?

Kyllä, jos plussalukema on 2 metrin korkeudelta. Maanpinnan tasolla voi samaan aikaan olla pakkasta. Kasvukaudella korkeuksien lämpötilaero on keskimäärin 3 astetta.

Mikä on ankaran hallan raja?

Ankarasta hallasta puhutaan, kun maanpinnan lämpötila laskee alle −4 asteen. Raja koskee maanpintaa, ei 2 metrin korkeudelta mitattua lämpötilaa.