Lumensyvyys Suomessa – mittaus, lumipeite ja ennätykset

Mitä lumensyvyys tarkoittaa ja miten se mitataan?

Lumensyvyys on maassa olevan lumikerroksen paksuus senttimetreinä. Kun luen lumensyvyyslukemaa, katson ensin havaintopaikan ja mittausajan. Pelkkä senttimäärä ei vielä kerro minulle, missä ja milloin havainto on tehty. Suomessa on sekä alueellisia eroja että yhteinen tapa ajoittaa vertailuhavainto.

Sääaseman lumensyvyysmittarin lukema otetaan aamulla kello 8, kesäaikana kello 9. Ilmatieteen laitos käyttää lumiennätyksissä vain näitä aamuhavaintoja. Näin pitkät havaintosarjat pysyvät vertailukelpoisina. Mittausaika ei siis ole ennätyksen yhteydessä sivuseikka, vaan osa sitä, millaisia havaintoja verrataan keskenään.

Pidän erillään mitatun havainnon ja ennusteen. Havaintoon liittyy toteutunut mittaus, ennusteesta taas luen arviota tulevasta. En käsittele ennustettua lumensyvyyttä valmiina havaintona. Myös oma tienvarrella tekemäni merkintä on eri asia kuin sääaseman mittarin lukema.

Kun haluan tarkastella lumensyvyyttä pidemmältä ajalta, aiheeseen sopivat säätilastot paikkakunnittain. Pidän vertailussa mukana saman peruskysymyksen: puhutaanko yksittäisestä havainnosta, talven suurimmasta lumensyvyydestä vai koko maan ennätyksestä? Nämä kertovat eri asioista, vaikka jokaisessa käytetään senttimetrejä. Minulle tämä erottelu on lumilukemien lukemisen lähtökohta.

Kuinka paljon lunta Suomessa tavallisesti on enimmillään?

Koko Suomelle ei ole mielekästä antaa yhtä paikallista lumensyvyyttä. Lounais-Suomessa talven suurin lumensyvyys on tyypillisesti 20–40 cm, kun taas Lapissa se on monin paikoin yli metrin. Luen nämä kuvauksina vuotuisista enimmäissyvyyksistä, en tietyn päivän lumitilanteena tai lupauksena seuraavasta talvesta.

Sanalla enimmillään on tässä merkitystä. Talven suurin lumensyvyys ei tarkoita, että sama määrä lunta olisi maassa läpi talven. Kun vertaan alueita, varmistan siksi ensin, että molemmista puhutaan samalla tavalla: vuotuisena maksimina eikä toisesta yksittäisen aamun havaintona.

Lumipeite on yleensä paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä. Runsain lumi liittyy siis tavallisesti jo kevään korvaan. Kun luen aiheesta vuodenajat, pidän tämän erillään siitä, millaiselta jokin yksittäinen talvipäivä tuntuu tai näyttää. Kalenteriin tekemäni lumimerkintä kertoo omasta havainnostani, ei koko talven suurimmasta syvyydestä.

Myös joulun sää on eri kysymys kuin talven paksuin lumipeite. En päättele joulun perusteella, kuinka suureksi talven enimmäislukema muodostuu. Alueellinen tyypillinen enimmäissyvyys, ajankohtainen havainto ja ennätys kannattaa pitää omina asioinaan. Näin lukema säilyttää merkityksensä eikä muutu mielessäni koko talvea kuvaavaksi luvuksi.

Pysyvä lumipeite ei tarkoita samaa kuin paksu lumi

Pysyvä lumipeite tarkoittaa talven pisintä jaksoa, jolloin maassa on yhtäjaksoisesti vähintään 1 cm lunta. Määritelmässä ratkaisevat siis sekä lumensyvyyden raja että jakson yhtäjaksoisuus. Sana pysyvä ei tässä tarkoita sitä, että lunta pitäisi olla paljon.

Kun luen pysyvästä lumipeitteestä, erotan toisistaan keston ja paksuuden. Lumensyvyys kertoo lumikerroksen paksuuden mittaushetkellä. Pysyvä lumipeite puolestaan nimeää talven pisimmän yhtäjaksoisen lumijakson. Kysymys siitä, kuinka syvää lumi on, ei siksi ole sama kuin kysymys siitä, kuinka kauan lumipeite kestää.

Omissa merkinnöissäni pidän nämä sanat tarkkoina. Jos kirjoitan lumesta, en halua antaa ymmärtää kirjanneeni samalla virallista lumensyvyysmittausta. Jos taas puhun pysyvästä lumipeitteestä, tarkoitan määritelmän mukaista jaksoa enkä vain sitä, että maisema näyttää lumiselta. Näin muistiinpano ja mittaustieto eivät sekoitu toisiinsa.

Kinostuminen on vielä oma asiansa. Se tarkoittaa tuulen kasaamaa lunta. Selvästi tuulen kinostamat suuret lumensyvyydet jätetään lumiennätyksissä huomioimatta. Tien reunaan kasautunut korkea kinos voi siis olla minulle huomionarvoinen näky, mutta sen korkeudesta en päättele virallista ennätystä. Pidän erillään kinoksen, lumikerroksen mittauslukeman ja lumipeitteen keston.

Suomen lumensyvyysennätys ja suurin kasvu vuorokaudessa

Suomen lumensyvyysennätys on 190 cm. Se mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä 19.4.1997. Kun käytän sanaa ennätys, liitän mukaan paikan ja päivämäärän. Silloin käy selväksi, että kyse on tietystä havainnosta eikä koko Suomen tavallisesta lumensyvyydestä.

Suurin havaintoasemalla mitattu lumensyvyyden kasvu vuorokaudessa on puolestaan 73 cm. Tämä ennätys mitattiin Merikarvialla 8.1.2016. Se kertoo lumensyvyyden muutoksesta vuorokauden aikana. Kilpisjärven ennätys kertoo lumikerroksen kokonaispaksuudesta. En vertaa näitä lukuja keskenään saman asian ennätyksinä.

Myös paikkakunnan ja kuukauden rajaus on tärkeä. Nämä ovat eri tavoin rajattuja ennätyksiä kuin koko Suomen suurin lumensyvyys.

Ennätys	Suurin arvo	Mittauspaikka	Päivämäärä
Suomen lumensyvyysennätys	190 cm	Enontekiön Kilpisjärvi	19.4.1997
Suurin lumensyvyyden kasvu vuorokaudessa	73 cm	Merikarvia	8.1.2016
Kuusamon suurin huhtikuun lumensyvyys	120 cm	Kuusamo	16.4.1997
Helsinki-Vantaan suurin helmikuun lumensyvyys	89 cm	Helsinki-Vantaa	23.2.1966

Ennätyksiä lukiessani palaan aina mittaustapaan: mukaan otetaan vertailukelpoinen aamuhavainto, eikä selvästi tuulen kasaamaa suurta kinosta lasketa ennätykseksi. Minulle ennätysluku on kiinnostava vasta tämän rajauksen kanssa. Se kertoo, mitä todella verrataan. Samalla muistan, ettei ennätys ole ennuste eikä kuvaus siitä, kuinka paljon lunta jossakin tavallisesti on. Tavallista enimmäissyvyyttä luen erikseen alueellisista tiedoista.

Tämän rinnalla kannattaa lukea juhannuksen sää.

Samaan kysymykseen liittyy kaamos ja pimein aika.

Usein kysyttyä

Mihin aikaan lumensyvyys mitataan?

Sääaseman lumensyvyysmittarin vertailulukema otetaan aamulla kello 8, kesäaikana kello 9. Ilmatieteen laitos käyttää ennätyksissä näitä aamuhavaintoja pitkien havaintosarjojen vertailukelpoisuuden vuoksi.

Milloin lumipeite on yleensä paksuimmillaan?

Lumipeite on yleensä paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä. Luen tämän tyypillisenä ajankohtana, en yksittäisen talven ennusteena.

Mikä on Suomen lumensyvyysennätys?

Suomen lumensyvyysennätys on 190 cm. Se mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä 19.4.1997. Selvästi tuulen kinostamia suuria lumensyvyyksiä ei huomioida ennätyksissä.