Foreca vai Ilmatieteen laitos – mistä ennusteiden erot syntyvät?

Foreca vai Ilmatieteen laitos: en nimeä pysyvää voittajaa

Kun katson Forecan ja Ilmatieteen laitoksen ennusteita, en odota niiden olevan aina samanlaisia. Molempien taustalla käytetään pitkälti samoja sääennustemalleja ja havaintoja. Silti lopullinen ennuste voi erota, koska mallien tuloksia käsitellään ja tulkitaan ennen niiden näyttämistä.

En siis ratkaise valintaa pelkän palvelun nimen perusteella. Samankaltainen lähtötieto ei tarkoita samanlaista lopputulosta. Ennustaminen sisältää valintoja, vaikka laskenta tehdään tietokoneilla. Ihminen on edelleen mukana työssä, eikä ennuste ole pelkkä mallin laskema tulos sellaisenaan.

Minulle hyödyllinen kysymys on, mitä ennuste kertoo ja kuinka paljon siihen liittyy epävarmuutta. Jos palvelut näyttävät erilaista säätä, en tiedä pelkästä erosta, kumpi osuu oikeaan. Ero kertoo suoraan vain siitä, etteivät esitetyt ennusteet ole samanlaiset. Tulevaa säätä ei voi tietää varmasti.

En myöskään pidä palvelujen samanlaista ennustetta lupauksena toteutumisesta. Kaikkiin ennusteisiin liittyy epävarmuutta. Siksi haluan ymmärtää ennusteen taustaa enkä vain valita itselleni mieluisampaa vaihtoehtoa. Oma toive ei ratkaise sitä, miten ilmakehä kehittyy.

Kun mietin omaa valintaani, palaan ennusteen lukemiseen. Käytän ennustetta apuna, en varmana tietona tulevasta. Näin vertailun tarkoitus pysyy selkeänä: yritän hahmottaa tulevaa säätä, en etsiä palvelua, jonka jokainen ennuste olisi erehtymätön. Forecan tai Ilmatieteen laitoksen nimi ei yksin poista ennustamiseen kuuluvaa epävarmuutta.

Samat säämallit voivat johtaa erilaisiin ennusteisiin

Sääennustemalli on tietokoneohjelma, joka laskee ilmakehän kehitystä fysiikan yhtälöiden avulla. Malli lähtee liikkeelle alkutilasta eli ilmakehän havaitusta tilasta. Minulle tämä auttaa ymmärtämään, miksi ennuste ei ole arvaus mutta ei myöskään varma tieto tulevasta.

Ilmakehä on kaoottinen. Pienet erot lähtötilanteessa voivat kasvaa ajan myötä, joten kaikkeen ennustamiseen kuuluu epävarmuutta. Vaikka laskenta olisi huolellista, tulevan sään yksityiskohtia ei voi lukita varmasti etukäteen. Pidän tämän mielessä silloin, kun vertaan palvelujen esittämiä vaihtoehtoja.

Mallin laskema tulos ei myöskään välttämättä päädy sellaisenaan ennusteeseen. Väliin tulee jälkikäsittelyä: tuloksia korjataan ja jalostetaan esimerkiksi

• tilastollisesti
• paikallisia tekijöitä huomioiden
• meteorologin arvion avulla

Juuri tässä syntyy eroja palvelujen välille.

Ajattelen jälkikäsittelyä ennusteen tekemisen osana, en merkkinä siitä, että lähtötieto olisi sivuutettu. Mallin tulosta pyritään jalostamaan käyttökelpoiseksi ennusteeksi. Kun käsittelyssä tehdään erilaisia valintoja, myös käyttäjälle näkyvä lopputulos voi olla erilainen, vaikka pohjalla olisi paljon yhteistä.

Kun luen lisää säämalleista, erotan toisistaan laskennan ja valmiin ennusteen. Ennustemalli on tärkeä työkalu, mutta palvelun näyttämä ennuste on pidemmän työn tulos. Siksi en päättele yhteisistä malleista, että Forecan ja Ilmatieteen laitoksen pitäisi näyttää aina täsmälleen samaa. Pelkkä mallin nimi ei myöskään kerro minulle kaikkia lopulliseen ennusteeseen tehtyjä valintoja.

Miten Ilmatieteen laitoksen ennuste muodostuu?

Ilmatieteen laitoksen lämpötilaennuste perustuu useaan sääennustusmalliin, ja siihen tehdään jatkojalostusta. En siis lue sitä yhden mallin suorana vastauksena. Taustalla on useita laskelmia sekä työtä, jolla niiden tuloksista muodostetaan käyttäjälle näytettävä ennuste.

Meteorologilla on käytössään usean numeerisen mallin tulokset. Hän kokoaa tietoja ja tekee osaamisensa ja kokemuksensa avulla todennäköisimmäksi arvioimansa ennusteen. Vaikka työssä on paljon automaatiota, ihmisen harkinta kuuluu edelleen prosessiin. Tulkinnat ja valinnat eivät katoa tietokoneiden myötä.

Ilmatieteen laitos käyttää työssään ennen kaikkea Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen tuotteita. Tämä kertoo yhdestä ennustetyön keskeisestä perustasta, mutta ei tarkoita, että valmis lämpötilaennuste olisi vain yhden laskelman kopio. Pidän eron mallin ja lopullisen ennusteen välillä mielessä myös tässä.

Ilmatieteen laitoksen ennusteet päivittyvät useita kertoja vuorokaudessa. Todennäköisyysennuste päivittyy kahdesti. Minulle päivittyminen on syy palata ennusteeseen eikä ajatella aiemmin katsomaani näkymää muuttumattomana tietona. Ennusteen tehtävä on kuvata tulevaa säätä, johon liittyy epävarmuutta.

En silti päättele päivitysten määrästä, että ennuste olisi varmasti oikea. Päivitystahti ja ennusteen toteutuminen ovat eri asioita. Samoin usean mallin käyttö kertoo ennusteen muodostamisesta, ei anna lupausta virheettömyydestä. Kun vertaan palveluja, haluan erottaa nämä asiat toisistaan: miten ennuste tehdään ja miten sää lopulta toteutuu. Jälkimmäistä en voi ratkaista etukäteen pelkän valmistustavan perusteella.

Miksi ennusteiden erot korostuvat sään muuttuessa?

Forecan ja Ilmatieteen laitoksen ennusteiden erot ovat suurimmillaan silloin, kun sää on muuttumassa. Silloin kiinnitän eroon huomiota, mutta en ryhdy nimeämään voittajaa ennakolta. Muuttuva sää on juuri tilanne, jossa ennusteiden epävarmuus on syytä pitää mukana omassa tulkinnassa.

Taustalla vaikuttavat sekä ilmakehän epävarmuus että ennustetyön valinnat. Mallien lähtötilanteen pienet erot kasvavat ajan myötä. Lisäksi laskelmia käsitellään ja tulkitaan eri tavoin. Samoistakin lähtökohdista voidaan siksi päätyä erilaisiin arvioihin tulevasta säästä.

En lue ennusteiden ristiriitaa niin, että toinen palvelu olisi sen vuoksi yleisesti huono. Tulevaa säätä ei tunneta varmasti, ja ennusteiden väliset erot kuuluvat ennustamiseen. Yksittäinen ero ei myöskään kerro minulle, että toinen palvelu olisi kaikissa tilanteissa luotettavampi. Sellainen päätelmä olisi paljon suurempi kuin itse havaittu ero.

Jos ennusteet eroavat, en myöskään tee niistä mielessäni varmaa keskiarvoa. Se olisi oma tulkintani, ei palvelujen antama ennuste. Minulle rehellisempi tapa on hyväksyä, että tulevasta säästä on erilaisia arvioita ja että lopputulos on vielä avoin.

Kun pohdin, miksi sääennuste meni pieleen, palaan samaan perusasiaan. Ennuste kuvaa arvioitua tulevaa, ei jo tapahtunutta. Siksi palvelujen erimielisyys on minulle muistutus varovaisesta tulkinnasta, ei peruste valita automaattisesti

• lämpimämpää
• kuivempaa
• muuten itselleni mieluisampaa

vaihtoehtoa.

Näin vertaan ennusteita omaa lähtöä varten

Kun vertaan ennusteita, aloitan siitä, mitä oikeastaan katson. Haluan verrata saman paikan ja saman ajankohdan ennusteita. Muuten voisin luulla palvelujen olevan eri mieltä, vaikka tarkastelisin itse eri asioita. Tämä on oma käytännön tapani pitää vertailu selkeänä.

Katson ensin, mistä asiasta ennusteet eroavat. Jos vertaan lämpötilaa, pysyn lämpötilassa. En vaihda kesken vertailun toiseen sääasiaan ja tee siitä yleistä päätelmää koko palvelusta. Palvelun nimi on sama, mutta oma kysymykseni pitää silti rajata, jotta ymmärrän lukemaani.

Kun tarvitsen ajankohdan mukaista näkymää, käytän sään tuntiennustetta. En pidä sen esittämää ajankohtaa lupauksena siitä, että sää toteutuisi täsmälleen kuvatulla tavalla. Myös tarkasti esitetty ennuste on edelleen ennuste. Näytön selkeys ei poista ilmakehän epävarmuutta.

Jos Foreca ja Ilmatieteen laitos näyttävät eri vaihtoehtoja, jätän eron näkyviin omaan ajatteluuni. Minun ei tarvitse ratkaista sitä väkisin ennen lähtöä. Voin käyttää ennusteita suunnittelun tukena ja samalla hyväksyä, ettei tuleva sää ole vielä varmasti tiedossa. Tämä tuntuu minusta hyödyllisemmältä kuin pysyvän suosikin puolustaminen.

En siis vastaa kysymykseen Foreca vai Ilmatieteen laitos yhdellä palvelun nimellä. Vastaan katsomalla:

• ennusteen sisältöä
• sen taustalla olevaa epävarmuutta
• sitä, onko sää muuttumassa

Oma ilmapuntarini arvioi juuri luottamusta ennusteeseen. Se ei mittaa palvelujen osuvuutta eikä kerro, millainen sää olisi hyvä tai huono.

Usein kysyttyä

Onko Foreca vai Ilmatieteen laitos luotettavampi?

En nimeä pysyvää voittajaa. Palvelut käyttävät pitkälti samoja malleja ja havaintoja, mutta jälkikäsittely ja tulkinnat tuottavat eroja. Ennusteiden ero ei yksin osoita, kumpi toteutuu.

Miksi Foreca ja Ilmatieteen laitos ennustavat eri tavalla?

Erot syntyvät muun muassa mallien jälkikäsittelystä sekä ennustetyön tulkinnoista ja valinnoista. Lisäksi ilmakehän kaoottisuus tuo kaikkiin ennusteisiin epävarmuutta. Erot korostuvat sään muuttuessa.

Perustuuko Ilmatieteen laitoksen lämpötilaennuste yhteen malliin?

Ei. Lämpötilaennuste perustuu useaan sääennustusmalliin, ja siihen tehdään jatkojalostusta. Meteorologilla on käytössään usean mallin tulokset ennusteen muodostamista varten.

Kuinka usein Ilmatieteen laitoksen ennuste päivittyy?

Ennusteet päivittyvät useita kertoja vuorokaudessa ja todennäköisyysennuste kahdesti. Itse en pidä aiemmin katsomaani ennustetta muuttumattomana tietona tulevasta.