Siirry sisältöön

Säähavaintoja ja ennusteen lukemista. Pidän kirjaa siitä, mitä sää oikeasti teki.

Kuukauden sääennuste kertoo viikkojen suunnasta, ei päivien säästä

Marjut Hyvärinen Päivitetty

Lyhyesti

Kuukauden sääennuste kuvaa viikkojen keskimääräistä säätä ja poikkeamaa pitkäaikaisesta keskiarvosta. Se ei kerro yksittäisen päivän säätä. Luen sitä suuntaa antavana arviona: Suomessa pitkän ennusteen osuvuus on heikko, ja erityisesti yli kahden viikon päähän ulottuviin arvioihin suhtaudun varovasti.

Marjutin ilmapuntari · oma arvioni: varauksellinen

Oma arvioni ennusteen luotettavuudesta on varovainen: käytän sitä viikkojen yleisen suunnan hahmottamiseen, mutta yli kahden viikon arvioihin luotan vähän.

Tämä on oma arvioni, ei mitattu osuvuusluku.

Mitä kuukauden sääennuste oikeastaan kertoo?

Kun luen kuukauden sääennustetta, etsin siitä viikkojen suuntaa. En etsi tietoa siitä, sataako tiettynä aamuna tai millainen sää osuu yksittäiselle päivälle. Kuukausiennuste kuvaa keskimääräisiä oloja. Sen aikajakso ja tarkoitus ovat erilaiset kuin päiväkohtaisessa ennusteessa, ja pidän tämän eron mielessä koko lukemisen ajan.

Ilmatieteen laitoksen kuukausiennuste kertoo todennäköisyyden sille, kuinka paljon jakson keskilämpötila poikkeaa pitkäaikaisesta keskiarvosta. Minulle olennainen sana on keskilämpötila. Ennusteen kuvaama poikkeama koskee jaksoa kokonaisuutena, eikä se ole lupaus jokaisen päivän lämpötilasta. En siis muuta viikon keskiarvoa mielessäni samanlaisena toistuviksi päiviksi.

Myös Forecan pitkän ajan ennusteissa tarkastellaan viikon tai kuukauden keskimääräistä säätä. Kun ennusteessa puhutaan viikosta, luen tiedon juuri sen viikon kokonaisuutta koskevana arviona. Yksittäisen päivän säätä siitä ei voi päätellä. Tämä on minusta tärkein asia ymmärtää ennen ennusteen muiden yksityiskohtien tarkastelua.

Pidän kuukauden ennustetta osana pitkän ajan sääennustetta. Sana kuukausi ei tee siitä päivä päivältä etenevää sääkalenteria. Kun haluan ymmärtää ennustetta oikein, erotan toisistaan sen, mitä se kuvaa, ja sen, mihin se ei pyri vastaamaan.

Poikkeama normaalista tarvitsee vertailukohdan

Poikkeama normaalista tarkoittaa ennustettua eroa viikon tai muun jakson keskilämpötilassa tai sademäärässä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Kun luen tätä ilmaisua, kysyn itseltäni, mitä suuretta ja mitä jaksoa se koskee. Lämpötilan poikkeama ja sademäärän poikkeama ovat eri asioita, vaikka molemmissa puhutaan suhteesta keskiarvoon.

Normaali ei tässä tarkoita omaa käsitystäni tavallisesta säästä. Vertailun pohjana on vertailujakso. Pitkissä ennusteissa käytetään mallin omaa ilmastollista vertailujaksoa, joka poikkeaa jossain määrin virallisesta vertailujaksosta. Siksi luen normaalin nimenomaan ennusteen käyttämää vertailua tarkoittavana sanana, en kuvauksena siitä, miltä sään pitäisi tuntua.

Jos ennusteessa jakso on keskimääräistä lämpimämpi, tieto koskee jakson keskilämpötilan suhdetta vertailuun. Se ei yksin kerro yksittäisen aamun lämpötilaa. Samalla tavalla sademäärän poikkeama kuvaa jakson kokonaisuutta, ei sateen osumista tiettyyn päivään. Pidän keskiarvon ja päiväkohtaisen sään erillään myös silloin, kun ennusteen sanallinen kuvaus tuntuu selkeältä.

Minulle ennusteen lukeminen alkaa siis sanojen merkityksestä. Tarkistan, puhutaanko jostakin näistä:

  • lämpötilasta
  • sateesta
  • ennustettavuudesta

Ennustettavuus tarkoittaa arviota ennusteen luotettavuudesta. Se ei kuvaa sitä, onko odotettavissa lämmin vai kylmä jakso, vaan sitä, kuinka vahvasti itse ennusteeseen kannattaa nojata.

Miten Ilmatieteen laitoksen ja Forecan kuukausiennusteet eroavat?

Ilmatieteen laitoksen kuukausiennuste perustuu Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen eli ECMWF:n ennusteeseen. Ilmatieteen laitos pyrkii päivittämään sen perjantaisin pyhäpäivät lukuun ottamatta. Luen päivitysrytmin juuri näin: kyse on tavoitteesta, ei ehdottomasta lupauksesta jokaiselle perjantaille. Päivitys ei myöskään muuta pitkää ennustetta yksittäisten päivien ennusteeksi.

Foreca tarjoaa seuraavan neljän viikon sääennusteen, joka päivittyy kerran viikossa. Siinä kunkin viikon ennustettavuutta arvioidaan erikseen. Tämä on minusta tärkeä lukutapa: en oleta kaikkien viikkojen olevan yhtä luotettavia vain siksi, että ne on esitetty samassa ennusteessa. Kauimpana olevan viikon ennustettavuus voi olla heikko.

ECMWF:n pitkät ennusteet ulottuvat jopa 46 vuorokauden päähän ja keskittyvät viikoittaisiin keskiarvoihin. Pitkä ulottuvuus ei tarkoita vastaavan mittaista tarkkaa päiväennustetta. Pidän erillään ennusteen kattaman ajan ja sen, millaista tietoa ennuste tältä ajalta antaa. Viikoittainen keskiarvo pysyy viikoittaisena keskiarvona myös ennusteen kaukaisessa päässä.

Kun pohdin kysymystä Foreca vai Ilmatieteen laitos, katson kuukausiennusteessa ennen kaikkea seuraavia asioita:

  • esitettyä jaksoa
  • päivitysrytmiä
  • ennustettavuuden arviota

Kummankaan palvelun kuukausiennusteesta en etsi vastausta tietyn päivän säähän. Niiden tarkoitus on kuvata pidemmän jakson keskimääräisiä oloja, ei korvata päiväkohtaista ennustetta.

Kuinka pitkälle kuukauden sääennusteeseen voi luottaa?

Suomessa kuukauden sääennusteen osuvuus on heikko. Ilmatieteen laitoksen mukaan yli kahden viikon kuukausiennusteet ovat olleet osuvuudeltaan heikkoja, jopa käyttökelvottomia. Siksi en anna kaukaiselle viikolle suurta painoa vain sen vuoksi, että sille on esitetty ennuste. Ennusteen olemassaolo ja sen luotettavuus eivät ole sama asia.

Vuodenaikakin vaikuttaa arvioon. Talvella ennustettavuus on ollut hieman parempi kuin kesällä. Talven lämpötilaennusteissa ECMWF:n kuukausiennuste on ollut pitkän ajan keskiarvoa käyttökelpoisempi jopa kolmen viikon päähän. Luen tämän rajatusti lämpötilaa koskevana tietona, en lupauksena siitä, että talven kaikki säätilanteet voisi ennustaa yhtä pitkälle.

Oma tapani on lukea jokaisen viikon ennustettavuus erikseen ja pitää kaukaisempaa arviota varovaisena suuntana. En siirrä lämpötilaennusteen mahdollista hyötyä suoraan sateeseen tai yksittäiseen säätilanteeseen. Pitkät ennusteet eivät pyri ennustamaan yksittäisiä säätilanteita, joten en myöskään arvioi niiden viestiä sellaisena lupauksena.

Omat säämerkintäni ja säätilastot paikkakunnittain pidän erillään tulevaa koskevasta arviosta. Havainto kertoo toteutuneesta säästä, kuukausiennuste tulevan jakson mahdollisesta poikkeamasta. Ilmapuntarini on oma sanallinen ja numerollinen arvioni ennusteen luotettavuudesta. Se ei ole mitattu osuvuusluku eikä arvio siitä, onko ennustettu sää mieluisaa.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös revontulet ja revontuliennuste.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös myrsky ja tuulen puuskat.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös merisää ja merivaroitukset.

Samaan kysymykseen liittyy milloin pakkanen on vaarallinen.

Usein kysyttyä

Kertooko kuukauden sääennuste tietyn päivän sään?

Ei. Kuukauden sääennuste kuvaa viikkojen tai kuukauden keskimääräistä säätä. En päättele siitä yksittäisen päivän lämpötilaa tai sateen ajankohtaa.

Kuinka usein kuukausiennuste päivittyy?

Ilmatieteen laitos pyrkii päivittämään kuukausiennusteen perjantaisin pyhäpäiviä lukuun ottamatta. Forecan neljän viikon ennuste päivittyy kerran viikossa.

Onko kuukausiennuste talvella luotettavampi kuin kesällä?

Talvella ennustettavuus on ollut hieman parempi. ECMWF:n talven lämpötilaennuste on ollut pitkän ajan keskiarvoa käyttökelpoisempi jopa kolmen viikon päähän. En tulkitse tätä lupaukseksi yksittäisten päivien säästä.