Mikä on vertailukausi ja miksi 1991–2020 on nyt se, johon säätä verrataan

Vertailukausi kuvaa mennyttä säätä, ei tulevaa

Ilmastollinen vertailukausi tarkoittaa 30 vuoden jaksoa, jonka havainnoista lasketaan sään keskiarvoja ja vaihtelua. Kun luen sanaa vertailukausi, ajattelen pitkää havaintojen jaksoa, en yksittäistä säätä. Jakso 1991–2020 kertoo juuri noiden vuosien ilmastosta. Se ei ole ennuste siitä, millainen seuraava aamu tai tuleva talvi on.

Minulle tärkeä ero on keskiarvon ja vaihtelun välillä. Vertailukauden tarkoitus ei ole sanoa, että sää olisi aina keskiarvonsa mukainen. Tilastot kuvaavat sekä keskimääräisiä oloja että menneen sään vaihtelua. Pelkkä keskilämpötila ei siis ole koko vertailukauden sisältö.

Kun tarkastelen keskilämpötilaa kuukausittain, tarkistan myös, miltä jaksolta keskiarvo on laskettu. Samoin luen säätilastoja paikkakunnittain: vertailukauden vuosiluvut kuuluvat luvun merkitykseen. En pidä niitä pelkkänä otsikon lisänä, sillä eri ajanjaksojen keskiarvot voivat poiketa toisistaan. Näin erotan toisistaan sen, mitä tilasto kertoo menneestä, ja sen, mitä ennuste yrittää kertoa tulevasta.

Miksi käyttöön tuli jakso 1991–2020?

Ilmatieteen laitos otti vertailukauden 1991–2020 käyttöön syys-lokakuun vaihteessa 2021. Päivitys tehtiin Maailman ilmatieteen järjestön eli WMO:n ohjeiden mukaisesti. Edellinen vertailukausi oli 1981–2010. Kyse on siis tilastojen vertailupohjan vaihtumisesta, ei siitä, että sää olisi vaihtunut käyttöönottopäivänä.

Suomen keskilämpötila kaudella 1991–2020 on noin 2,9 astetta. Se on noin 0,6 astetta korkeampi kuin kaudella 1981–2010. Kun luen näitä lukuja, pidän niiden rinnalla mukana sanan Suomi ja koko jakson vuosiluvut. Kyseessä on Suomen keskilämpötila pitkältä ajalta, ei yksittäisen paikan tai aamun lämpötila.

En myöskään tulkitse eroa niin, että kaikki vuodenajat olisivat muuttuneet yhtä paljon. Suurin lämpötilan muutos edelliseen jaksoon verrattuna on joulukuussa, pienin kesällä ja lokakuussa. Kun luen aiheesta ilmasto ja ennätykset, erotan siksi koko jakson keskilämpötilan vuodenaikojen muutoksista. Noin 0,6 asteen ero kuvaa jaksojen keskilämpötilojen eroa, mutta ei yksin kerro, miten muutos jakautuu vuoden mittaan.

Mitä vertailukausien eroja lukiessa kannattaa huomata?

Vertailukausien ero näkyy myös termisessä talvessa. Terminen talvi tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy pysyvästi alle nollan. Lounaassa terminen talvi on lyhentynyt yli kaksi viikkoa edelliseen vertailukauteen verrattuna. Pidän tässä tärkeänä alueen rajausta: lounasta koskeva muutos ei sellaisenaan kuvaa koko Suomea.

Eri jaksojen arvot eivät myöskään välttämättä ole täysin vertailukelpoisia. Vertailtavuuteen vaikuttavat:

• havaintoverkon muutokset
• havaintotekniikan muutokset
• WMO:n laskentaohjeistus

Siksi luen jaksojen eroja huomioiden, mitä on laskettu ja miltä ajalta. En käsittele eri vertailukausien lukuja automaattisesti täysin samalla tavalla muodostettuina.

Seuraavassa päivityksessä siirrytään jaksoon 2001–2030. Minulle vertailukauden lukemisen perusajatus pysyy samana: tarkistan seuraavat asiat:

• ajanjakson
• alueen
• sen, mitä suuretta luku kuvaa

Näin seuraavat suureet eivät sekoitu toisiinsa:

• keskilämpötila
• vuodenaikojen erot
• termisen talven pituus

Vertailukausi antaa taustan menneen sään tarkasteluun, mutta siitä ei voi lukea seuraavan aamun säätä. Sitä varten tarvitaan ennuste, ei pitkän jakson keskiarvo.

Usein kysyttyä

Kuinka pitkä ilmastollinen vertailukausi on?

Ilmastollinen vertailukausi on 30 vuotta. Sen havainnoista lasketaan menneen sään keskiarvoja ja vaihtelua. Ilmatieteen laitos otti jakson 1991–2020 käyttöön syys-lokakuun vaihteessa 2021.

Kuinka paljon lämpimämpi kausi 1991–2020 on kuin 1981–2010?

Suomen keskilämpötila on kaudella 1991–2020 noin 0,6 astetta korkeampi kuin kaudella 1981–2010. Kauden 1991–2020 keskilämpötila on noin 2,9 astetta.