Siirry sisältöön

Säähavaintoja ja ennusteen lukemista. Pidän kirjaa siitä, mitä sää oikeasti teki.

Revontulet – ennuste ja sen lukujen tulkinta

Marjut Hyvärinen Päivitetty

Lyhyesti

Revontuliennuste kertoo revontulien esiintymisen todennäköisyydestä. Minä erotan toisistaan koko maapallon geomagneettista aktiivisuutta kuvaavan Kp-indeksin ja Ilmatieteen laitoksen käyttämän R-luvun. Ennusteen todennäköisyydet koskevat Etelä- ja Keski-Suomea. Parasta katseluaikaa ovat tunnit keskiyön molemmin puolin, ja tilastollisesti edullisimmat ajat ovat kevättalvi ja alkusyksy.

Marjutin ilmapuntari · oma arvioni: kohtalainen

Oma arvioni on, että revontuliennusteeseen kannattaa luottaa mahdollisuuden arvioinnissa, mutta yksittäistä lukua en pidä lupauksena revontulien näkymisestä.

Tämä on oma arvioni, ei mitattu osuvuusluku.

Mitä revontuliennuste oikeastaan kertoo?

Kun katson revontuliennustetta, etsin vastausta mahdollisuuteen, en varmaa lupausta taivaalle ilmestyvästä valosta. Revontulet ovat avaruussään näkyvin muoto. Geomagneettiset häiriöt kertovat niiden esiintymisen todennäköisyydestä, ja juuri tähän yhteyteen ennusteen tulkinta perustuu.

Avaruussäällä tarkoitetaan Auringon ja avaruuden olosuhteita. Aurinkotuuli puolestaan on Auringosta virtaava hiukkasvirta, jonka energiaa siirtyy Maan magneettikehään. Minulle nämä käsitteet auttavat hahmottamaan, miksi revontuliennusteessa puhutaan magneettikentästä eikä pelkästään taivaalla näkyvästä ilmiöstä.

Pidän erillään itse revontulet ja niiden todennäköisyyttä kuvaavat luvut. Revontulet ovat näkyvä ilmiö, mutta Kp-indeksi ja R-luku kuvaavat magneettikentän häiriöitä eri tavoin. Lukujen tarkoitus ei siis ole sama kuin oman näköhavainnon. Ennusteen lukeminen alkaa minusta tämän eron ymmärtämisestä.

En myöskään käsittele kaikkia revontuliennusteen lukuja keskenään samanlaisina. Katson, mitä suuretta luku kuvaa, miltä ajanjaksolta se muodostuu ja mitä aluetta ennusteen todennäköisyys koskee. Näin yksittäinen numero saa ympärilleen tarpeellisen selityksen.

Olen koonnut myös muita sääilmiöitä omaksi aihepiirikseen. Revontulien kohdalla olennainen käsite on kuitenkin avaruussää: juuri sen näkyvästä ilmentymästä on kyse. Siksi aloitan tulkinnan avaruussään käsitteistä enkä suoraan indeksin numerosta.

Kp-indeksi kuvaa planetaarista häiriötä

Kp-indeksi kuvaa maapallon magneettikentän vaakakomponentin häiriöitä asteikolla 0–9. Se on planetaarinen eli koko maapalloa kuvaava geomagneettisen aktiivisuuden indeksi. Minä luen sitä laajan alueen häiriötilanteen kuvauksena, en yksittäisen katselupaikan omana revontulilukuna.

Planetaarinen Kp muodostuu 13 geomagneettisen observatorion standardoitujen K-indeksien keskiarvosta. Taustalla ei siis ole vain yhden paikan havainto. Tämä on minusta hyödyllinen tieto, sillä lyhyt nimi ja yksittäinen lukema voivat muuten peittää sen, kuinka laajasta mittarista puhutaan.

Kp-indeksi lasketaan 3 tunnin jaksoissa. Kun tulkitsen lukua, pidän tämän jakson mielessä. Kyse on määrätylle ajanjaksolle muodostuvasta indeksistä, ei pelkästään juuri sillä hetkellä taivaalla näkyvän tilanteen kuvauksesta. Laskentajakso kuuluu luvun merkitykseen siinä missä asteikkokin.

Muistan Kp-indeksistä nämä asiat:

  • Asteikko ulottuu 0:sta 9:ään.
  • Laskentajakso on 3 tuntia.
  • Planetaarisen indeksin taustalla ovat 13 observatorion standardoidut K-indeksit.
  • Indeksi kuvaa geomagneettista häiriötä.

En muuta Kp-lukua suoraan oman katselupaikan todennäköisyydeksi. Ilmatieteen laitoksen revontuliennusteessa käytetään R-lukua, jonka mittausjakso ja kuvaama asia ovat erilaiset. Siksi tarkistan aina ensin, kummasta luvusta puhutaan. Sama revontuliaihe ei tee näistä mittareista keskenään vaihtokelpoisia, eikä kummankaan nimeä kannata ohittaa pelkän numeron vuoksi.

R-luku ja ennusteen alueellinen merkitys

Ilmatieteen laitoksen revontuliennuste käyttää R-lukua. Se mittaa magneettikentän muutosnopeutta 10 minuutin jaksossa. Kun vertaan sitä Kp-indeksiin, huomaan sekä erilaisen ajanjakson että erilaisen kuvauksen magneettikentän toiminnasta. Pelkkä lukujen rinnakkain katsominen ei siksi riitä niiden tulkinnaksi.

R-luvun kynnysarvot ovat asemakohtaisia. Minä en siis etsi yhtä yhteistä rajaa, jota soveltaisin sellaisenaan kaikkien asemien lukuihin. Asemakohtaisuus on olennainen osa tulkintaa, ei pieni lisätieto numeron vieressä. Luvun merkitystä pitää ajatella yhdessä sitä koskevan kynnyksen kanssa.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen todennäköisyydet koskevat Suomen etelä- ja keskiosia. Tämä rajaus on minulle tärkeä: ennusteen alueellinen merkitys kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin itse lukema. En ulota sitä sellaisenaan koko Suomeen.

Lapissa revontulet ovat yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana. Siksi eteläisen ja keskisen Suomen todennäköisyyttä ei pidä tulkita koko maan yhteiseksi vastaukseksi. Sama avaruussään yleiskuva ei tarkoita, että revontulien esiintymistä kuvataan kaikkialla samalla tavalla.

Kun luen ennustetta, käyn siis läpi luvun nimen, mittausjakson ja alueen. Tämä pieni lukujärjestys auttaa minua pitämään erillään sen, mitä mitataan, ja sen, mistä ennuste kertoo. Näin R-luku ei sekoitu mielessäni planetaariseen Kp-indeksiin.

Milloin revontulia kannattaa katsella?

Parasta revontulien katseluaikaa ovat tunnit keskiyön molemmin puolin. Kevättalvi ja alkusyksy ovat puolestaan tilastollisesti edullisimmat ajat revontulien esiintymiselle. Minä erotan nämä toisistaan: toinen kertoo vuorokaudenajasta, toinen vuodenajan merkityksestä.

Tilastollisesti edullinen ajankohta ei ole sama asia kuin tietyn yön ennuste. Kevättalvi tai alkusyksy antaa taustaa katselun suunnittelulle, mutta ei korvaa revontuliennusteen tulkintaa. Vastaavasti keskiyön ympärille sijoittuva katseluaika ei itsessään kerro geomagneettisen häiriön voimakkuutta.

Myös paikalla on merkitystä revontulien yleisyydelle. Kilpisjärvellä ja Utsjoella revontulet näkyvät kolmena yönä neljästä. Luen tätä esiintymisen yleisyytenä, en tietylle yölle annettuna lupauksena. Se sopii yhteen sen kanssa, että Lapissa revontulia esiintyy rauhallisenkin avaruussään aikana.

Pidän katselun ajankohdan ja ennusteen siis rinnakkain, mutta en sekoita niitä. Vuodenaika, vuorokaudenaika ja geomagneettista häiriötä kuvaava luku vastaavat eri kysymyksiin. Ennusteen ymmärtäminen helpottuu, kun jokainen näistä saa pysyä omassa tehtävässään.

Ajallisia vertailuja käsittelen myös aiheessa säätilastot paikkakunnittain. Jos taas etsin tietoa sateesta, valitsen aiheeksi sadetutkan. Revontulien kohdalla palaan avaruussäähän, ennusteen alueeseen ja siihen, mitä käytetty indeksi oikeastaan mittaa. Näin eri kysymykset eivät sekoitu samaan lukemaan.

Usein kysyttyä

Mitä Kp-indeksin asteikko tarkoittaa?

Kp-indeksi kuvaa maapallon magneettikentän vaakakomponentin häiriöitä asteikolla 0–9. Se lasketaan 3 tunnin jaksoissa. Minä tulkitsen sitä planetaarisena häiriön mittarina, en oman katselupaikan varmana revontulilupauksena.

Miten R-luku eroaa Kp-indeksistä?

R-luku mittaa magneettikentän muutosnopeutta 10 minuutin jaksossa, ja sen kynnysarvot ovat asemakohtaisia. Ilmatieteen laitoksen revontuliennuste käyttää R-lukua. Kp-indeksi puolestaan kuvaa planetaarista geomagneettista häiriötä 3 tunnin jaksoissa.

Milloin revontulien katseluun on paras ajankohta?

Parasta katseluaikaa ovat tunnit keskiyön molemmin puolin. Kevättalvi ja alkusyksy ovat tilastollisesti edullisimmat ajat revontulien esiintymiselle. Minä pidän näitä katselun taustatietoina, en yksittäisen yön lupauksena.