Rakeita kesällä – mistä raekuuro syntyy?

Mistä rakeita tulee ja miksi niitä sataa kesällä?

Rakeet voivat tuntua kesäsateessa oudolta asialta: maahan tulee jäätä, vaikka on kesä. Jäärakeet kuitenkin satavat lähinnä juuri kesäaikaan. Ne syntyvät korkeissa kuuro- ja ukkospilvissä. Kun puhun raekuurosta, tarkoitan näistä pilvistä tulevaa raesadetta, en lumirakeita.

Pidän erillään rakeiden syntypaikan ja sen, miltä sade maassa näyttää. Syntypaikka on pilvessä, ja maahan satava jäärae on pyöreä, osin läpikuultava jääkappale. Kesäinen ajankohta ei siis ole ristiriidassa sen kanssa, että sateessa on jäätä. Rakeita ei tarvitse ajatella vain talveen kuuluvana asiana.

Raekuurot esiintyvät tavallisesti ukkosen yhteydessä. Suomen ukkoskausi ulottuu keskimäärin toukokuusta syyskuuhun, ja raekuurot ajoittuvat pääosin samalle jaksolle. Sana tavallisesti on minusta tärkeä: raekuuro ja ukkonen liittyvät usein yhteen, mutta niitä ei pidä käyttää toistensa niminä.

Kun haluan tarkastella muitakin ilmiöitä, jatkan aiheeseen sääilmiöt. Raekuuron ymmärtämisessä aloitan silti tästä yksinkertaisesta erosta: kyse on kuuro- tai ukkospilvestä satavista jääkappaleista.

Minkä kokoisia rakeet ovat ja miten lumirae eroaa niistä?

Tavallinen jäärae on kooltaan 5–10 mm. Nämä ovat ne tuntomerkit, joihin itse kiinnitän huomiota, kun erotan jäärakeen lumirakeesta:

• koko 5–10 mm
• pyöreä
• osin läpikuultava

Pelkkä sana rae ei vielä kerro, kummasta on kyse, sillä myös lumirakeella on oma nimensä ja erilainen rakenteensa.

Lumirae on valkoinen, helposti hajoava pallo. Jäärae puolestaan on jääkappale. Ero ei siis ole vain nimessä: kuvauksessa olennaisia ovat ulkonäkö ja rakenne. En kutsu valkoista, helposti hajoavaa lumiraetta jäärakeeksi vain siksi, että sekin on pallomainen.

Suomen suurimmat rakeet ovat olleet halkaisijaltaan noin 90 mm. Tavallista 5–10 mm:n raetta ja suurinta havaittua kokoa ei kannata sekoittaa. Kun kuvailen tavallista raekuuroa, aloitan tavallisesta raekoosta. Suurin koko kertoo eri asian kuin se, millainen jäärae yleensä on.

Yksittäisen rakeen tuntomerkit ja pidemmän ajan tarkastelu ovat minulle eri kysymyksiä. Paikallisen sään tarkasteluun toinen lukupolku on säätilastot paikkakunnittain. Rakeen tunnistamisessa pysyn kuitenkin sen ommissa tuntomerkeissä.

Miksi raekuuro voi olla hyvin paikallinen?

Raekuurot ovat usein hyvin paikallisia. Siksi pidän erillään oman havaintoni ja laajemman alueen sään. Jos kohdallani sataa rakeita, havainto koskee sitä paikkaa. Pelkän paikallisen kuuron perusteella en kuvaile koko seudun sadetta samanlaiseksi. Tämä on minulle tärkeä ero myös silloin, kun luen ennustetta ja vertaan sitä havaintoon.

Paikallisuus on myös syy siihen, miksi suhtaudun ennusteen täsmälliseen osumapaikkaan varauksella. Oma ilmapuntarini arvioi luottamustani ennusteeseen, ei rakeiden kokoa eikä kuuron voimakkuutta. En myöskään tarkoita sillä mitattua osuvuutta. Raekuurosta puhuttaessa haluan pitää nämä asiat selvästi erillään.

Ukkoseen liittyy rakeiden lisäksi pilven sähkövaraus. Se syntyy jääkiteiden ja lumirakeiden törmäyksissä. Lumirakeet kuuluvat siis myös ukkospilven tapahtumiin, mutta ne eivät sen vuoksi ole sama asia kuin maahan satavat jäärakeet.

Jos haluan siirtyä yksittäisestä kuurosta sateiden ajankohtiin, luen aiheesta sateisimmat kuukaudet. Raekuuroa tarkastellessani palaan silti sen olennaisiin piirteisiin:

• jääkappaleet
• kuuro- tai ukkospilvi
• usein hyvin paikallinen sade

Samaan kysymykseen liittyy trombi Suomessa.

Usein kysyttyä

Voiko kesällä sataa rakeita?

Kyllä. Jäärakeita sataa lähinnä kesäaikaan korkeista kuuro- tai ukkospilvistä. Raekuurot esiintyvät tavallisesti ukkosen yhteydessä.

Ovatko jäärae ja lumirae sama asia?

Eivät ole. Jäärae on tavallisesti 5–10 mm:n kokoinen, pyöreä ja osin läpikuultava jääkappale. Lumirae on valkoinen, helposti hajoava pallo.