Joulun sää – milloin joulu on valkea?

Milloin joulu lasketaan valkeaksi?

Kun puhun valkeasta joulusta, tarkoitan Ilmatieteen laitoksen määritelmää: jouluaattona kello 14 maassa on vähintään senttimetri lunta. Raja on täsmällinen, vaikka oma mielikuva joulumaisemasta olisi toisenlainen. Minulle tärkeä ero on siinä, puhutaanko tietyn hetken lumesta vai koko joulun säästä.

Määritelmässä tarkastellaan jouluaattoa. Se ei siis edellytä, että sama lumimäärä olisi maassa koko joulunajan. En myöskään päättele valkean joulun nimityksestä, kuinka paksu lumipeite on. Senttimetrin rajan täyttyminen riittää, mutta lunta voi olla enemmänkin. Nimitys kertoo rajan ylittymisestä, ei tarkkaa lumensyvyyttä.

Pidän erillään nämä asiat:

• Valkean joulun raja on vähintään senttimetri lunta.
• Määritelmän mittaushetki on jouluaattona kello 14.
• Koko joulunajan sää on laajempi asia kuin tämä lumiraja.

Kun haluan tarkastella lumen määrää enkä vain valkean joulun nimitystä, aiheena on lumitilanne. Joulun kohdalla kysyn siksi ensin, tarkoitetaanko lumista maisemaa yleisesti vai määritelmän täyttymistä. Näin en sekoita omaa joulutoivettani siihen, mitä valkealla joululla tilastoissa tarkoitetaan. Pelkkä sana valkea ei vielä kerro kaikkea joulun säästä.

Missä valkea joulu on tavallinen?

Pohjois-Suomessa valkea joulu on lähes varma. Saaristossa ja lounaisrannikolla vain joka toinen joulu on valkea. Sisämaassa keskimäärin kaksi joulua kolmesta on valkeita. Kun luen näitä tietoja, kiinnitän ensimmäiseksi huomiota alueeseen: koko Suomen joulua ei kannata kuvata samalla lumiodotuksella.

Pohjois-Suomessa on jouluna tyypillisesti lunta liki 40 senttimetriä. Se on eri tieto kuin valkean joulun yleisyys. Toinen kuvaa lumen määrää, toinen sitä, kuinka usein valkean joulun ehto täyttyy. En käytä näitä toistensa vastineina, vaikka molemmat auttavat hahmottamaan joulun lumisuutta.

Helsingin Kaisaniemessä jouluaattoaamu on lumeton keskimäärin joka kolmas vuosi. Tässä pidän mukana sanan aamu. Se ei tarkoita samaa havaintohetkeä kuin valkean joulun määritelmän kello 14. Paikka ja ajankohta kuuluvat tietoon yhtä olennaisesti kuin itse lumen puuttuminen.

Paikallista taustaa käsittelevät säätilastot paikkakunnittain. Minä luen alueelliset yleisyydet taustaksi, en yksittäisen joulun vastaukseksi. Joka toinen joulu ei tarkoita lupausta vuorottelevista lumisista ja lumettomista jouluista. Samoin kaksi joulua kolmesta on keskimääräinen yleisyys, ei etukäteen määrätty järjestys. Alueellinen ero on silti selvä: pohjoisessa valkea joulu on tavallisempi kuin saaristossa ja lounaisrannikolla.

Mitä joulun säätilastojen vertailukausi tarkoittaa?

Vertailukausi eli normaalijakso on tilastollinen 30 vuoden jakso, johon säätä verrataan. Esimerkki tällaisesta jaksosta on 1991–2020. Kun luen joulun lumisuudesta kertovaa tilastoa, pidän vertailukauden mukana tiedossa. Pelkkä yleisyyttä kuvaava ilmaus ei kerro, minkä ajanjakson jouluja on tarkasteltu.

Ilmatieteen laitoksen joulunajan kuvaaja koskee päiviä 24.–26.12. ja vertailukautta 1991–2020. Tämä joulunajan tarkastelu on eri asia kuin jouluaattoon ja kello 14:ään sidottu valkean joulun määritelmä. En niputa niitä samaksi asiaksi, vaikka kummassakin puhutaan joulun lumesta.

Joulun säätilastoissa käytetään myös normaalijaksoa 1981–2010. Minulle vuosiväli on osa tilaston merkitystä, ei irrallinen lisätieto. Kun kaksi lukua koskee eri vertailukausia tai eri ajankohtia jouluna, pidän erot näkyvissä. Näin jouluaaton havainto ei muutu huomaamatta koko joulunajan kuvaukseksi.

Sama tarkkuus auttaa, kun tarkastelen laajemmin aihetta vuodenajat. Minä kysyn tilastolta ensin, mitä aikaa ja mitä aluetta se kuvaa. Vasta sen jälkeen tulkitsen, mitä se kertoo joulun tavallisesta lumisuudesta. Vertailukausi antaa taustan, mutta se ei ole tulevan jouluaaton ennuste. Tämä ero pitää tilaston ja oman joulunodotukseni erillään.

Mitä joulun säästä voi päätellä ilman ennustetta?

Ilman yksittäisen joulun ennustetta voin kertoa valkean joulun määritelmän ja sen, miten lumen yleisyys vaihtelee alueittain. En voi muuttaa keskimääräistä yleisyyttä tiedoksi tietyn jouluaaton lumesta. Pohjois-Suomen lähes varma valkea joulu ja saariston joka toinen valkea joulu ovat taustatietoa, eivät tämän joulun havaintoja.

Minulle käyttökelpoinen tapa lukea joulun säätä on erottaa kysymykset toisistaan. Haluanko tietää, onko joulu tilastollisesti valkea, paljonko lunta on vai millaista sää on koko joulunajan? Senttimetrin lumiraja vastaa näistä vain ensimmäiseen. Tyypillinen lumensyvyys puolestaan ei ole lupaus samanlaisesta lumimäärästä jokaisena jouluna.

Pidän mielessä myös havaintohetken. Jouluaattoaamun lumettomuus ja jouluaaton kello 14:n lumitilanne eivät ole sama tieto. Koko jaksoa 24.–26.12. kuvaava tarkastelu taas kattaa enemmän kuin jouluaaton. Pieneltä näyttävä ajankohdan ero muuttaa sitä, mihin kysymykseen tieto vastaa.

Kun etsin vastausta joulun säähän, aloitan siis paikasta, ajankohdasta ja siitä, mitä lumesta oikeastaan kysyn. Silloin valkean joulun käsite pysyy selkeänä. Tämä teksti selittää käsitettä ja tilastollista taustaa; en esitä siinä tämänhetkistä lumilukemaa tai tulevan joulun ennustetta.

Tämän rinnalla kannattaa lukea kevättulva.

Samaan kysymykseen liittyy auringonnousu ja auringonlasku.

Usein kysyttyä

Kuinka paljon lunta valkea joulu vaatii?

Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan maassa pitää olla vähintään senttimetri lunta jouluaattona kello 14.

Kuinka usein joulu on valkea Etelä-Suomessa?

Etelä- ja sisämaassa valkea joulu toteutuu keskimäärin noin kaksi kertaa kolmesta. Lounaisrannikolla ja saaristossa valkea on vain joka toinen joulu. Minä pidän alueen mukana, kun tulkitsen yleisyyttä.

Tarkoittaako valkea joulu lunta koko joulunajan?

Ei määritelmän perusteella. Valkean joulun määritelmä koskee jouluaattoa kello 14. Ilmatieteen laitoksen joulunajan kuvaajassa tarkastelujakso on puolestaan 24.–26.12.