Sademäärä Suomessa vaihtelee paikkakunnittain

Mitä sademäärä tarkoittaa käytännössä

Sademäärä kertoo minulle sen, kuinka paljon vettä taivaalta on tullut tietyn ajan aikana. Kun luku ilmoitetaan millimetreinä, ajattelen sitä niin, että tasaiselle pihalle jäisi sen verran korkea vesikerros, jos vesi ei valuisi pois eikä haihtuisi. Talvella samaan lukuun lasketaan sulatettu lumi ja räntä, joten luku kuvaa koko vuoden kertymää samalla mitalla.

Jakoreitillä ero tuntuu hyvin konkreettisesti. Kuivana kautena postilaatikot pölisevät hiekkatiellä ja sadevaatteet saavat levätä rauhassa. Märkänä kautena taas ojat tulvivat pientareelle, soratie pehmenee ja hanskat kastuvat jo alkumatkasta.

Siksi seuraan Ilmatieteen laitoksen ja Forecan ennusteita samalla tavalla kuin kuka tahansa, mutta vertaan niitä aina siihen, miltä ilma reitillä näyttää ja tuntuu.

Pidemmällä aikavälillä sademäärää kannattaa katsoa paikkakunnan taustana. Yksittäinen rankkasade ei kerro vielä paljoa, mutta vuoden kertymä kertoo, onko seutu yleensä kuiva vai märkä. Lisää taustaa löytyy sivulta, joka käsittelee Ilmasto ja ennätykset, ja paikkakohtaisia eroja voi tutkia kohdasta säätilastot paikkakunnittain.

Kuivimmat ja sateisimmat paikat aineistossani

Oma aineistoni kattaa paikkakuntia, joilla sademäärä on tiedossa. Aineistossani vuosisademäärät vaihtelevat 492 millimetristä 790 millimetriin. Kuivin paikkakunta aineistossa on Kustavi, jossa kertymä on 492 mm vuodessa, ja sateisin on Veikkola, jossa kertymä on 790 mm.

Kuivimpien joukossa erot ovat pieniä mutta selkeitä. Kustavin jälkeen tulevat Muonio, jonka lukema on 502 mm, sekä Nauvo, jonka lukema on 512 mm.

• Pellon lukema on 515 mm
• Lappeenrannan lukema on 516 mm
• Taipalsaaren lukema on 518 mm
• Kannuksen lukema on 519 mm
• Lapuan lukema on 524 mm
• Kilpisjärven lukema on 526 mm
• Hailuodon lukema on 534 mm
• Rajamäen lukema on 537 mm
• Sallan lukema on 540 mm

Sateisimmassa päässä Veikkolan jälkeen tulee Virolahti, jonka lukema on 777 mm.

• Myyrmäen lukema on 761 mm
• Rautavaaran lukema on 758 mm
• Kankaanpään lukema on 752 mm
• Kannelmäen lukema on 750 mm
• Vantaan lukema on 746 mm
• Espoon lukema on 731 mm
• Suomussalmen lukema on 728 mm
• Savitaipaleen lukema on 724 mm
• Porvoon lukema on 720 mm
• Sonkajärven lukema on 708 mm

Minulle nämä luvut ovat ennen kaikkea vertailukohta. Kun katson uutta paikkakuntaa, katson ensin, onko se lähempänä Kustavia vai Veikkolaa. Se kertoo, pitääkö varautua useammin märkään soratiehen vai pärjääkö kevyemmällä varustuksella.

Vuodenaikojen vaihtelusta kertoo lisää sivu sateisimmat kuukaudet, ja lämpötilojen vaihtelua avaavat Suomen kylmimmät paikkakunnat sekä Suomen lämpimimmät paikkakunnat.

Miten luen sademäärää reitille lähtiessä

Ennen reitille lähtöä katson ennusteesta, onko luvassa tasaista vettä vai kuuroja. Tasainen sade kastelee tasaisesti koko matkan, kun taas kuurojen välissä ehdin välillä kuivatella. Millimetreinä ilmoitettu kertymä auttaa hahmottamaan, tuleeko päivästä läpimärkä vai selvitäänkö kevyellä kuurovarustuksella.

Tuuli ja lämpötila muuttavat sateen tuntua paljon. Kylmä viima saa tihkunkin tuntumaan ikävältä, ja lämmin kesäsade kuivuu paidasta nopeasti. Siksi katson sademäärän rinnalla aina myös lämpötilaa ja tuulta. Ennusteiden tulkintaan liittyy läheisesti sivu säämallit ECMWF ja GFS, josta ymmärsin paremmin, miksi ennusteet joskus eroavat toisistaan.

Heinolan maaseudulla opin nopeasti, missä kohdassa reittiä vesi seisoo pisimpään. Alavat pellon reunat ja metsän varjoisat notkelmat pysyvät liukkaina vielä silloinkin, kun mäen päällä on jo kuivaa.

Syksyllä lehdet tukkivat ojan rummun ja vesi nousee tielle, keväällä taas sulamisvesi tekee samat kohdat upottaviksi. Silloin pelkkä lukema ei riitä, vaan katson maastoa ja valitsen ajolinjan sen mukaan.

Käytännön varustus on minulla yksinkertainen. Pidän pyörässä mukana kuorivaatetta, vaihtohanskoja ja pyyhettä satulaa varten.

• Pidän pyörässä mukana kuorivaatetta
• Pidän pyörässä mukana vaihtohanskoja
• Pidän pyörässä mukana pyyhettä satulaa varten

Jos ennuste lupaa kunnon vettä, pakkaan lehdet muoviin jo lajitellessa. Kuivalla kelillä riittää kevyempi takki, mutta pidän sadeviitan silti mukana, koska kuuro yllättää helposti kesken lenkin.

Usein kysyttyä

Mitä sademäärä millimetreinä tarkoittaa?

Se kertoo, kuinka korkea vesikerros maahan kertyisi, jos vesi ei valuisi pois eikä haihtuisi. Lukuun lasketaan vesi, lumi sulatettuna sekä räntä.

Mikä on kuivin ja sateisin paikkakunta aineistossasi?

Kuivin on Kustavi lukemalla 492 mm vuodessa ja sateisin Veikkola lukemalla 790 mm. Vaihtelu niiden välillä näkyy selvästi arjen keleissä.

Mistä löydän oman paikkakuntani sademäärän?

Voit katsoa paikkakohtaisia tietoja kohdasta säätilastot paikkakunnittain ja verrata lukemaa Kustavin ja Veikkolan lukemiin.