Milloin lumet sulavat Etelä-Suomessa ja muualla maassa?

Etelässä lumet lähtevät ennen pohjoisinta Lappia

Kun mietin, milloin lumet sulavat, aloitan paikasta. Etelässä lumipeite lähtee tyypillisesti maalis–huhtikuun vaihteessa. Pohjoisimmassa Lapissa se viipyy toukokuun loppuun asti. Sama vastaus ei siis sovi koko maahan, vaikka kysymys kuulostaa yksinkertaiselta.

Pidän sanoja ”tyypillisesti” ja ”keskimäärin” tärkeinä. Ne kertovat tavallisesta ajankohdasta tai pitkän ajan keskiarvosta, eivät tietyn kevään sulamispäivästä. Jos etsin vastausta juuri oman paikan lumien lähtöön, en käytä etelän yleistä ajankohtaa koko maan kalenterimerkintänä. Pohjoisimman Lapin toukokuinen lumipeite kuuluu samaan kuvaan kuin etelän selvästi aikaisempi lumien lähtö.

Minusta hyödyllisin lyhyt vastaus onkin tämä: etelässä katse kääntyy maalis–huhtikuun vaihteeseen, pohjoisimmassa Lapissa toukokuun loppuun. Näiden ajankohtien ero kertoo, miksi lumien sulamista kannattaa tarkastella paikan eikä pelkän kuukauden perusteella. Kevään etenemistä käsittelen myös vuodenaikojen yhteydessä.

En silti merkitse näistä ajankohdista omaan kalenteriini varmaa lumetonta päivää. Käytän niitä taustana, kun seuraan kevättä. Tavallinen sulamisajankohta vastaa kysymykseen siitä, milloin lumet yleensä lähtevät. Se ei yksin vastaa siihen, minä päivänä pysyvä lumipeite päättyy tiettynä keväänä. Tämän eron haluan pitää selvänä koko tekstin ajan.

Mitä pysyvän lumipeitteen päättyminen tarkoittaa?

Pysyvä lumipeite tarkoittaa talven pisintä jaksoa, jolloin maassa on yhtäjaksoisesti vähintään 1 cm lunta. Määritelmässä on minusta tärkeää huomata sekä yhtäjaksoisuus että lumensyvyyden raja. Kyse ei ole vain siitä, näkyykö jossakin vielä lunta.

Kun puhun lumien lähdöstä näiden tilastojen yhteydessä, tarkoitan juuri tämän jakson päättymistä. En tarkoita lupausta siitä, että jokainen lumilaikku olisi samalla kadonnut. Näin arkinen kysymys ”milloin lumet sulavat” ja tilastollinen vastaus pysyvät samassa asiassa. Pelkkä sana lumeton voi muuten antaa vastauksesta turhan ehdottoman kuvan.

Lumikausi puolestaan tarkoittaa aikaa, jonka lunta on maassa. Sen pituus vaihtelee suuresti etelän ja pohjoisen välillä. Minulle lumikauden kesto ja lumien lähdön ajankohta ovat siksi toisiaan täydentäviä tietoja, eivät sama luku eri tavalla kirjoitettuna. Kesto vastaa kysymykseen kuinka kauan, päättymisajankohta kysymykseen milloin.

Erotan tästä myös lumitilanteen: tässä selitän lumipeitteen tavallista vuotuista kulkua, en anna tämänhetkistä lumensyvyyttä. Kun luen sulamista koskevaa tietoa, tarkistan mielessäni, puhutaanko lumikauden kestosta vai sen päättymisestä. Tämä pieni erottelu auttaa minua ymmärtämään, mitä annettu ajankohta oikeastaan kertoo ja mitä sillä ei luvata.

Lumikauden pituus vaihtelee paljon

Vuosien 1991–2020 keskiarvot näyttävät paikkojen eron konkreettisesti. Helsinki-Kaisaniemessä lumipeitteen keskimääräinen kesto oli 97 päivää, Jyväskylässä 148 päivää ja Sodankylässä 203 päivää. Sodankylän kohdalla puhutaan siis noin seitsemän kuukauden lumikaudesta. Näitä lukuja rinnastamalla saan selkeämmän kuvan kuin pelkästä ilmauksesta pitkä tai lyhyt talvi.

• Helsinki-Kaisaniemi: keskimäärin 97 päivää.
• Jyväskylä: keskimäärin 148 päivää.
• Sodankylä: keskimäärin 203 päivää.

Keskiarvo ei kuitenkaan tarkoita, että lumikausi olisi aina samanmittainen. Helsinki-Kaisaniemessä lyhin lumipeitejakso on ollut 4 päivää ja pisin 162 päivää. Jyväskylässä vastaavat kestot ovat 47 ja 197 päivää, Sodankylässä 159 ja 229 päivää. Pidän nämä ääriarvot erillään keskimääräisistä kestoista: ne kuvaavat eri asiaa.

Minulle lukujen tärkein viesti on vaihtelu. En päättele keskimääräisestä kestosta suoraan seuraavan kevään sulamispäivää enkä käytä pisintä jaksoa tavallisen talven mittana. Vertailun ajatusta avaa myös säätilastot paikkakunnittain.

Kun haluan ymmärtää lumien lähtöä, luen siis keskimääräistä kestoa taustatietona. Se näyttää etelän ja pohjoisen eron, mutta kysymykseen sulamisen ajankohdasta tarvitsen lisäksi tiedon siitä, milloin pysyvä lumipeite tavallisesti päättyy.

Maaliskuun lumihuippu ei vielä tarkoita myöhäistä kevättä

Lumipeite on yleensä paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä. Sulaminen alkaa tämän jälkeen. Minusta tämä on hyvä muistaa silloin, kun kevään korvalla tekee mieli odottaa jo paljasta maata. Lumipeitteen tavallinen paksuin vaihe osuu vielä kevään kynnykselle, ei välttämättä siihen kohtaan talvea, jonka itse mielessäni kuvittelen lumisimmaksi.

En kuitenkaan muuta maaliskuun puoliväliä kaikkialla samaksi sulamisen aloituspäiväksi. Sana ”yleensä” kuuluu tähänkin tietoon. Samoin etelän maalis–huhtikuun vaihde ja pohjoisimman Lapin toukokuun loppu ovat tavallisia päättymisajankohtia, eivät lupauksia tietyn kevään kulusta. Paksuimman lumipeitteen ajankohta ja pysyvän lumipeitteen päättyminen ovat eri vaiheita.

Pysyvä lumikausi alkaa nykyisin myöhemmin ja päättyy aikaisemmin kuin ennen. Pidän tämän pitkän ajan muutoksen erillään yksittäisen kevään ennusteesta. Muutoksen suunta ei anna minulle tarkkaa päivää, jonka voisin merkitä kalenteriin lumien lähtönä.

Kun vastaan kysymykseen lumien sulamisesta, palaan siksi samoihin perusasioihin: paikkaan, pysyvän lumipeitteen määritelmään ja tavalliseen päättymisajankohtaan. Ne auttavat ymmärtämään kevättä ilman näennäisen tarkkaa päivämäärää. Ennustetta katson erikseen, mutta tilastollista ajankohtaa käytän sen rinnalla vain taustana, en varmana lupauksena tulevasta.

Tämän rinnalla kannattaa lukea kaamos ja pimein aika.

Usein kysyttyä

Milloin lumet sulavat Etelä-Suomessa?

Etelässä lumipeite lähtee tyypillisesti maalis–huhtikuun vaihteessa. Kyse on tavallisesta ajankohdasta, ei tietyn kevään tarkasta sulamispäivästä.

Milloin lumet sulavat pohjoisimmassa Lapissa?

Pohjoisimmassa Lapissa lumipeite viipyy tavallisesti toukokuun loppuun asti. Lumikausi on pohjoisessa selvästi pidempi kuin etelässä.

Tarkoittaako pysyvän lumipeitteen päättyminen kaiken lumen katoamista?

Ei tarkoita. Pysyvä lumipeite on talven pisin jakso, jolloin maassa on yhtäjaksoisesti vähintään 1 cm lunta. Sen päättyminen ei tarkoita jokaisen lumilaikun katoamista.