Sadeprosentti kertoo sateen mahdollisuudesta, ei määrästä

Mitä sadeprosentti tarkoittaa?

Kun katson sadeprosenttia, luen sitä sateen mahdollisuutena. Luku kertoo, kuinka todennäköisenä säämalli pitää sateen esiintymistä kyseisellä paikalla ja hetkellä. Se vastaa eri kysymykseen kuin sademäärä: onko sadetta odotettavissa, ei siihen, kuinka paljon sitä kertyy.

Todennäköisyyden taustalla on parviennuste. Säämalli ajetaan monta kertaa hieman erilaisilla lähtötiedoilla. Sen jälkeen katsotaan, kuinka suuressa osassa ennusteista sataa samassa paikassa. Tästä muodostuu sateen todennäköisyyttä kuvaava prosenttiluku. Parven jäsenillä tarkoitetaan siis näitä hieman eri lähtötiedoilla tehtyjä ennusteita.

Foreca kuvaa asian samassa pisteessä satavien parven jäsenten osuutena. Minulle tämä on konkreettinen tapa ymmärtää prosentti: kyse ei ole sateen voimakkuuden asteikosta vaan siitä, kuinka moni malliajo ennustaa sadetta. En siis lue suurta prosenttia rankan sateen lupauksena.

Pidän myös ennusteen ajanhetken mukana tulkinnassa. Sadeprosentti koskee tiettyä hetkeä, eikä se kerro sateen kestoa. Kun luen ennustetta, kysyn ensin, minkä paikan ja hetken lukua katson. Samaa eri lukujen erottelua käsittelen aiheessa ennusteen lukeminen.

Miksi korkea sadeprosentti ja nolla millimetriä voivat näkyä yhdessä?

Korkea sadeprosentti ja ennusteen 0 millimetriä voivat näyttää ristiriidalta. Ne kertovat kuitenkin eri asioista. Sateen todennäköisyys perustuu malliajojen joukkoon, kun taas ennustettu sademäärä on yhden ennusteen paras arvio siitä, kuinka paljon sadetta kertyy.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ennusteessa voi näkyä korkea sateen todennäköisyys, vaikka ennustettu sademäärä on 0 millimetriä. En siis tulkitse nollaa syyksi ohittaa prosenttilukua. En myöskään muuta suurta prosenttia mielessäni suureksi sademääräksi. Sademäärä ja sateen todennäköisyys eivät riipu toisistaan.

Minä luen nämä tiedot rinnakkain. Prosentista katson sateen mahdollisuuden ja millimetreistä ennustetun kertymän. Sateen kestoa en päättele prosenttiluvusta lainkaan. Näin kumpikin tieto saa vastata omaan kysymykseensä, eikä yhden luvun tarvitse selittää koko sadetta.

Pidän lukujen merkityksen erottamista tärkeänä myös muissa säämerkinnöissäni. Tuntuu kuin -lämpötila on toinen aihe, jossa pysähdyn miettimään, mitä lukua oikein luen. Sadeprosentin kohdalla pidän mielessä tämän eron: mahdollisuus ei ole määrä.

Näin tulkitsen sadeprosentin asteikkoa

Ilmatieteen laitoksen asteikko antaa prosenttiluvulle sanallisen vastineen. Käytän sitä apuna, kun haluan hahmottaa sateen mahdollisuutta ilman, että sekoitan mukaan sateen määrää. Asteikko kuvaa mahdollisuutta, ei sitä, miten pitkään tai voimakkaasti sataa.

• Alle 10 %: poutaa.
• 10–30 %: pieni sateen mahdollisuus.
• 30–70 %: kohtalainen sateen tai sadekuurojen mahdollisuus.
• 70–90 %: suuri sateen mahdollisuus.
• Yli 90 %: yleisesti sadetta tai sadekuuroja.

Kun luen kohtalaisesta sateen mahdollisuudesta, en muuta sitä mielessäni kohtalaiseksi sademääräksi. Samoin suuri mahdollisuus tarkoittaa minulle nimenomaan sateen mahdollisuutta. Sanallinen asteikko auttaa vain, jos pidän tämän eron mukana myös ennusteen muita tietoja katsoessani.

Paikan merkitystä pohdin myös kirjoituksessa miksi sää vaihtelee kylän sisällä. Sadeprosenttia lukiessani palaan silti samaan käytännön järjestykseen: katson paikan ja ajanhetken, luen sateen mahdollisuuden ja tarkistan sademäärän erikseen. Pelkältä prosentilta en odota vastausta kaikkiin sadetta koskeviin kysymyksiini.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös tykkylumi.

Usein kysyttyä

Kertooko sadeprosentti, kuinka suuren osan ajasta sataa?

Ei. Sadeprosentti kertoo sateen todennäköisyydestä tietyssä paikassa ja tiettynä hetkenä. Se ei kerro sateen kestoa.

Tarkoittaako korkea sadeprosentti runsasta sadetta?

Ei. Sadeprosentti kuvaa sateen mahdollisuutta, ei määrää. Ennustettu sademäärä on erillinen tieto, ja se voi olla 0 millimetriä myös korkean sadeprosentin yhteydessä.