Myrsky ja tuulen puuskat – mitä eroa niillä on?

Milloin tuuli on myrskyä?

Kun luen tuuliennustetta, katson ensin, tarkoittaako nopeus keskituulta vai puuskaa. Sääennusteissa tuulen nopeus tarkoittaa 10 minuutin keskituulta. Se on eri asia kuin lyhyt tuulen nopeushuippu. Myrskyn raja liittyy juuri keskituuleen, ei yksittäiseen kovaan puuskaan.

Ilmatieteen laitoksen tuuliasteikon rajat ovat seuraavat:

• Kova tuuli: 14–20 m/s.
• Myrsky: 21–32 m/s.
• Ankara myrsky: 29–32 m/s.
• Hirmumyrsky: vähintään 33 m/s.

Ankara myrsky kuuluu siis myrskyn nopeusalueeseen. Hirmumyrsky on asteikossa oma, sitä voimakkaampi luokkansa. Minulle rajat ovat ennen kaikkea tapa ymmärtää, mitä ennusteen sanavalinta tarkoittaa. Kova tuuli ja myrsky eivät ole siinä saman asian eri nimityksiä.

Jos puuskanopeus ylittää myrskyn rajan, en kutsu sitä pelkän puuskalukeman perusteella myrskykeskituuleksi. Tarkistan aina, kumpaa nopeutta luku kuvaa. Muuten vertaisin lyhyttä huippua pidemmän ajan keskiarvoon.

Pidän tämän eron mielessä myös lukiessani muista sääilmiöistä. Myrskyn määritelmä on täsmällinen: vähintään 21 m/s pitää koskea 10 minuutin keskituulta. Pelkkä sana tuuli ei vielä kerro, puhutaanko keskiarvosta vai hetkellisestä huipusta.

Puuska on lyhyt nopeushuippu

Puuska on hetkellinen, 5–10 sekunnin mittainen tuulen nopeuden huippu, joka ylittää keskituulen. Keskituuli puolestaan kokoaa nopeuden 10 minuutin keskiarvoksi. Näitä lukuja ei siksi pidä lukea samanlaisina havaintoina. Toinen kuvaa lyhyttä huippua, toinen pidempää jaksoa.

Perinteisessä 10 minuutin keskiarvomittauksessa yksittäisten puuskien vaikutus jää pieneksi. Keskituulen lukema ei siis yksin kerro, kuinka voimakkaita lyhyet huiput ovat. Kun katson ennustetta omaa reittiäni varten, erotan puuskat keskituulesta enkä tyydy vain toiseen lukuun.

Puuskanopeudet ovat merialueilla noin 1,3-kertaisia ja maa-alueilla noin 1,7-kertaisia keskituuleen verrattuna. Maa-alueiden suurempi kerroin auttaa ymmärtämään, miksi keskituulen ja puuskan ero on olennainen. Kyse on kuitenkin noin-arvoista, ei jokaisen puuskan täsmällisestä suhteesta keskituuleen.

En käytä kerrointa lupauksena seuraavan puuskan voimakkuudesta. Luen ennusteesta erikseen puuskatiedon, jos sellainen on esitetty. Näin keskituulen määritelmä ja lyhyet nopeushuiput pysyvät erillään myös omassa tulkinnassani.

Sama ero selittää sen, miksi myrskyn keskituuliraja ei ole yleinen puuskaraja. Vaikka molemmissa käytetään yksikköä m/s, lukujen ajallinen merkitys on erilainen. Yksikkö ei yksin riitä kertomaan, mitä tuulesta on kuvattu.

Merellä varoitetaan keskituulesta, maalla puuskista

Tuulivaroitusta lukiessani tarkistan myös, koskeeko se meri- vai maa-aluetta. Merellä varoitukset perustuvat 10 minuutin keskituuleen. Kovan tuulen varoituksen alue on 14–20 m/s ja myrskyvaroituksen 21–32 m/s. Nämä ovat keskituulen rajoja, eivät puuskien nopeuksia.

Merellä hirmumyrskyvaroitus annetaan, kun 10 minuutin keskituuli ylittää 32 m/s. Tuuliasteikossa hirmumyrskyn raja ilmaistaan puolestaan muodossa vähintään 33 m/s. Pidän varoituksen sanamuodon ja asteikon rajan erillään, jotta en muuta kummankaan merkitystä.

Maa-alueilla tuulivaroitus perustuu puuskiin. Varoitus annetaan, kun tuuli on puuskissa laaja-alaisesti yli 20, 25 tai 30 m/s. Oleellinen sana on myös laaja-alaisesti: varoituksen peruste ei ole vain yksittäisen puuskan nopeus.

Omaa maalla kulkevaa reittiäni ajatellen katson siksi nimenomaan puuskia koskevan varoituksen. En vertaa sitä suoraan merellä käytettävään keskituulen myrskyrajaan. Varoituksissa on kyse eri tavoin kuvatusta tuulesta.

Minulle tärkeä lukutapa on yksinkertainen: ensin alue, sitten keskituuli tai puuskat ja vasta sen jälkeen nopeusraja. Näin varoituksen luku ei jää irralliseksi. Myrskyvaroitus merellä ja tuulivaroitus maalla eivät tarkoita samaa mittausperustetta, vaikka molemmat koskevat voimakasta tuulta.

Ukkospuuskilla on omat varoitusrajansa

Ukkospuuska liittyy ukkospilveen. Sen yhteydessä voi tulla vastaan myös sana syöksyvirtaus. Rajusta ukonilmasta varoitetaan ukkospuuskien perusteella, joten tässäkään en etsi selitystä pelkästään keskituulen myrskyrajasta. Lyhyt voimakas puuska on eri asia kuin 10 minuutin keskiarvo.

Raju ukonilma -varoituksen puuskarajat ovat:

• Keltainen: yli 15 m/s.
• Oranssi: yli 25 m/s.
• Punainen: yli 30 m/s.

Useimmiten ukkospuuskien nopeus jää alle 15 m/s. Merkittäviä tuulivahinkoja alkaa syntyä, kun puuskat ylittävät 20 m/s. En siis käytä myrskyn keskituulirajaa ainoana tapana arvioida puuskan merkitystä. Ukkospuuskan kohdalla katson juuri puuskanopeutta ja siihen perustuvaa varoitusta.

Pidän myös tavallisen maa-alueiden tuulivaroituksen ja rajun ukonilman varoituksen rajat erillään. Molemmissa puuskat ovat olennaisia, mutta niiden varoitusrajat eivät ole kaikilta osin samat. Erityisesti keltainen ukonilman varoitus perustuu omaan puuskarajaansa.

Ukkoseen liittyvää luettavaa ovat myös ukkostutka ja raekuuro. Tuulta tulkitessani palaan silti samaan kysymykseen: kuvaako lukema keskituulta vai puuskaa? Se auttaa pitämään myrskyn määritelmän, maa-alueiden tuulivaroituksen ja ukkospuuskan varoitusrajat oikeissa yhteyksissään.

Tämän rinnalla kannattaa lukea sadetutka.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös sumu.

Usein kysyttyä

Mikä on myrskyn raja?

Myrskyn raja on vähintään 21 m/s 10 minuutin keskituulena. Myrskyn nopeusalue on 21–32 m/s, ja vähintään 33 m/s on tuuliasteikossa hirmumyrsky.

Onko yli 21 m/s puuska sama kuin myrsky?

Ei yksinään. Myrskyn määritelmä koskee 10 minuutin keskituulta. Puuska on vain 5–10 sekunnin nopeushuippu, joten en päättele puuskalukemasta keskituulen olevan myrskyä.

Mihin maa-alueiden tuulivaroitus perustuu?

Maa-alueiden tuulivaroitus perustuu puuskiin, jotka ovat laaja-alaisesti yli 20, 25 tai 30 m/s. Rajun ukonilman varoituksessa käytetään erillisiä ukkospuuskien rajoja: yli 15, 25 ja 30 m/s.