Auringonnousu ja auringonlasku – mitä ajat tarkoittavat?

Mistä hetkestä auringonnousu lasketaan?

Auringonnousuaikaa lukiessani ajattelen auringon yläreunaa, en sen keskipistettä. Ilmatieteen laitos laskee nousun hetkestä, jolloin yläreuna ilmestyy horisontin yläpuolelle. Lasku tarkoittaa vastaavasti sitä, että yläreuna painuu horisontin alle. Tämä on yleisin laskentatapa. Kellonaika kuvaa siis tarkasti määriteltyä hetkeä, ei koko aamun valoistumista tai illan hämärtymistä.

Suomen viralliset nousu- ja laskuajat ilmoitetaan Helsingin yliopiston julkaisemassa almanakassa. Ne määritetään samalla tavalla kuin Ilmatieteen laitoksen ajat. Ilmatieteen laitoksen ilmoittamat ajat ovatkin lähes samat kuin virallisessa almanakassa. Kun vertaan näitä aikoja, vertaan samaan määritelmään perustuvia lukuja.

Pieni ero eri lähteiden välillä ei silti ole yllättävä. Tähtitieteellisistä laskentakaavoista on useita versioita, ja siksi ilmoitetut ajat voivat vaihdella hieman. En tulkitse pientä eroa suoraan virheeksi. Minulle tärkeintä on ensin ymmärtää, mitä kellonaika tarkoittaa.

Nousuajan rinnalla pidän mielessä myös hämärän. Aurinko voi olla vielä horisontin alapuolella, vaikka täysin pimeä aika olisi jo ohi. Siksi auringonnousu ja aamun ensimmäinen valo eivät tarkoita samaa asiaa.

Miksi nousuaika riippuu vuodenajasta ja paikasta?

Auringonnousun ja auringonlaskun ajat vaihtelevat sekä vuodenajan että sijainnin mukaan. Kun vertaan paikkakuntien aikoja, en katso vain sitä, mikä paikka on pohjoisempana. Myös sijainti idän ja lännen suunnassa kuuluu selitykseen. Pelkkä paikkakuntien järjestys etelästä pohjoiseen ei siis riitä nousuaikojen päättelemiseen.

Auringonnousu voi olla Helsingissä ja Utsjoella aikaisemmin kuin Oulussa. Helsinki ja Oulu ovat lähes samalla pituuspiirillä, mutta Utsjoki on selvästi idempänä. Tämä on minusta havainnollinen esimerkki siitä, miksi nousuaika kannattaa katsoa juuri kyseiselle paikkakunnalle eikä päätellä sitä toisen paikan ajasta.

Kesäpäivänseisauksen aikaan Helsingissä päivän pituus on 18 tuntia ja 56 minuuttia. Utsjoella aurinko ei silloin laske lainkaan. Vuodenajat liittyvät siis nousu- ja laskuaikoihin hyvin konkreettisesti: kaikkialla ei ole samana ajankohtana edes auringonlaskua.

Kaamos puolestaan tarkoittaa aikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Suomessa se jää hieman napapiirin pohjoispuolelle. Auringonvalon taittumisen ja auringon yläreunan vuoksi aurinko näkyy vielä napapiirin tuntumassa. Kun luen kaamoksesta tai kesän pitkästä päivästä, pidän siksi erillään paikan, vuodenajan ja nousun määritelmän.

Hämärä jatkuu auringonlaskun jälkeen

Hämärä tarkoittaa aikaa, jolloin aurinko on horisontin alapuolella mutta ei ole vielä tai enää täysin pimeää. Aamun ja illan valoisuutta ajatellessani tämä on olennainen ero. Nousu- tai laskukellonaika ei yksin kerro koko hämärän vaihetta. Hämärän jaottelussa tarkastellaan auringon keskipisteen sijaintia, ei nousuajan määrittävää yläreunaa.

• Porvarillisessa hämärässä auringon keskipiste on enintään 6 astetta horisontin alapuolella.
• Merenkulkijan hämärässä keskipiste on 6–12 astetta horisontin alapuolella.
• Tähtitieteellisessä hämärässä keskipiste on 12–18 astetta horisontin alapuolella.

Pidän näitä nimityksiä tapana erottaa hämärän vaiheet toisistaan. Ne eivät ole eri nimiä auringonnousulle tai auringonlaskulle. Yhteistä niille on se, että aurinko on horisontin alapuolella. Jaottelun perusteena on sen keskipisteen syvyys horisontin alla.

Sininen hetki on eri asia kuin virallisesti määritelty hämärän vaihe. Se on arkikielinen nimitys sinisävyiselle hämärälle, eikä sillä ole virallista määritelmää. Sininen sävy korostuu yleensä auringon ollessa noin 4–8 astetta horisontin alapuolella.

En siis lue sinistä hetkeä kellosta samalla tavalla kuin laskettua auringonnousua. Nimi kuvaa hämärän sävyä, kun taas nousuaika kertoo auringon yläreunan suhteesta horisonttiin.

Mitä nousu- ja laskuajoista kannattaa päätellä?

Kun haluan ymmärtää päivän pituutta, tarkastelen nousua ja laskua yhdessä. Kun taas mietin aamun valoistumista, tarvitsen rinnalle hämärän käsitteen. Näin en sekoita toisiinsa auringon sijaintia, päivän pituutta ja täysin pimeän ajan päättymistä. Jokainen niistä kertoo hieman eri asiasta.

Kevät- ja syystasauspäivänäkin määritelmällä on merkitystä. Auringon keskipiste on silloin 12 tuntia horisontin yläpuolella, mutta noususta laskuun laskettu päivä ei ole tasan 12 tuntia. Nousu- ja laskuajoissa käytetään yläreunaa. Siksi sana tasaus ei tarkoita, että almanakan kellonaikojen väliksi pitäisi saada täsmälleen tuo tuntimäärä.

Pidän myös käsitteet erillään lukiessani muita säätietoja. Sääsymbolit ovat oma aiheensa, samoin säätilastot paikkakunnittain. Auringonnousun kellonaikaa luen nimenomaan nousuhetkenä, en kuvauksena aamun säästä.

Minulle selkein lukutapa on tarkistaa ensin paikkakunta ja vuodenaika sekä muistaa, puhutaanko auringon yläreunasta vai keskipisteestä. Sen jälkeen hämärän vaiheet on helpompi erottaa varsinaisesta noususta ja laskusta. Pienet erot ilmoitetuissa ajoissa eivät silloin peitä alleen itse ilmiötä.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös lumensyvyys.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös milloin lumet sulavat.

Tämän rinnalla kannattaa lukea siitepölytiedote.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako auringonnousu sitä, että koko aurinko näkyy?

Ei. Ilmatieteen laitoksen laskentatavassa auringonnousu tarkoittaa hetkeä, jolloin auringon yläreuna ilmestyy horisontin yläpuolelle.

Miksi auringonnousun ajat eroavat eri lähteissä?

Nousu- ja laskuaikojen tähtitieteellisistä laskentakaavoista on useita versioita. Siksi ajat voivat erota hieman. Ilmatieteen laitoksen ajat vastaavat lähes täysin Helsingin yliopiston virallisen almanakan aikoja.

Onko auringonlaskun jälkeen heti pimeää?

Ei. Auringonlaskun jälkeen on hämärää: aurinko on horisontin alapuolella, mutta ei ole vielä täysin pimeää. Hämärä jaetaan porvarilliseen, merenkulkijan ja tähtitieteelliseen hämärään.