Kaamos ja pimein aika – mitä auringon poissaolo tarkoittaa?

Mitä kaamos tarkoittaa?

Kaamos tarkoittaa minulle ennen kaikkea täsmällistä rajaa: aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Kyse ei siis ole vain siitä, että päivä tuntuu kovin lyhyeltä tai ulkona näyttää pimeältä. Kaamoksen toinen nimi on polaariyö. Molemmat sanat tarkoittavat samaa vuotuista ajanjaksoa.

Pidän erillään auringon nousun ja sen, kuinka pimeältä päivä näyttää. Kaamoksen määritelmä kertoo auringon asemasta suhteessa horisonttiin. Se ei sano, että koko vuorokausi olisi täysin musta. Utsjoella päivät ovat kaamoksen aikanakin hämäriä. Siksi sana polaariyö ei tarkoita, että päivän hämärä katoaisi kokonaan.

Kun jäsennän aihetta, aloitan juuri tästä erosta. Pimeä päivä ei yksin ole kaamoksen määritelmä, eikä kaamos sulje pois päivän valonkajoa. Pelkän pimeyden sijasta katson siis sitä, nouseeko aurinko lainkaan. Tämä auttaa ymmärtämään, mistä kaamoksessa puhutaan ja mistä ei.

Kaamoksen rinnalla käsittelen aihetta vuodenajat: kaamos on vuosittain toistuva ajanjakso, ei yksittäisen päivän säätilanne.

Missä kaamosta on ja kuinka kauan se kestää?

Kaamosaikaa esiintyy teoriassa vain napapiirejä korkeammilla leveysasteilla. Minulle paikkakuntien vertailu tekee keston eron selväksi: kaamos ei ole kaikkialla yhtä pitkä.

Paikkakunta	Kaamoksen kesto
Utsjoki	Lähes kaksi kuukautta, tavallisesti marraskuun lopusta tammikuun puoliväliin. Esimerkiksi jakso 25.11.2019–17.1.2020 kesti lähes kahdeksan viikkoa.
Sodankylä	Muutama päivä; kestoksi on kuvattu neljä päivää.

Utsjoen esimerkki on pitkä kaamosjakso, ei jokaiselle vuodelle sellaisenaan sopiva kalenteri. Kaamoksen kesto ja sen alku- ja loppupäivät vaihtelevat vuosittain. Lähes kahden kuukauden ja muutaman päivän ero on suuri, vaikka molemmissa on kyse samasta ilmiöstä: aurinko pysyy horisontin alapuolella.

Kun katson paikkakuntien eroja, pidän myös käsitteet erillään. Kaamoksen kesto kertoo auringottomasta ajanjaksosta. Säätilastot paikkakunnittain on eri aihe. En käyttäisi kaamoksen pituutta yksin kuvauksena siitä, millainen paikan talvisää on. Tässä vertailussa tarkastelen vain sitä, kuinka pitkään aurinko jää horisontin alapuolelle.

Onko kaamoksessa koko ajan pimeää?

Ei ole. Tämä on minusta kaamoksen tärkein tarkennus. Utsjoella kaamoksen päivät ovat hämäriä, vaikka aurinko ei nouse. Horisontin takaa voi näkyä vienoa valonkajoa. Auringon poissaolo ja täydellinen pimeys eivät siis tarkoita samaa asiaa.

Erotan kaamoksesta myös talvipäivänseisauksen. Se on vuoden lyhin päivä, jolloin aurinko on matalimmillaan. Kaamos puolestaan on ajanjakso. Siksi en käytä näitä sanoja toistensa vastineina, vaikka molemmat liittyvät vuoden pimeimpään aikaan. Toinen nimeää vuoden lyhimmän päivän, toinen auringonnousuttoman jakson.

Myös joulun sää on eri kysymys kuin kaamos. Kun haluan tietää, nouseeko aurinko, puhun kaamoksesta. Kun haluan tarkastella joulun säätä, kysymys ei enää ole pelkästä auringon asemasta. Näin pidän ilmiön ja säätilanteen erillään.

Minulle selkein tapa hahmottaa pimeintä aikaa onkin kysyä erikseen, nouseeko aurinko ja näkyykö päivän aikana hämärää. Kaamoksessa aurinko ei nouse, mutta päivän hämärä voi silti erottua. Juuri siksi en kuvaa kaamosta keskeytymättömäksi täydelliseksi pimeydeksi.

Tämän rinnalla kannattaa lukea lumensyvyys.

Usein kysyttyä

Kuinka kauan kaamos kestää Utsjoella?

Utsjoella kaamos kestää lähes kaksi kuukautta, tavallisesti marraskuun lopusta tammikuun puoliväliin. Tarkat alku- ja loppupäivät vaihtelevat vuosittain.

Ovatko kaamos ja polaariyö sama asia?

Ovat. Molemmat tarkoittavat vuotuista ajanjaksoa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Nimestään huolimatta polaariyö ei merkitse jatkuvaa täydellistä pimeyttä, vaan päivällä voi olla hämärää.